Pyhän Olavin Kilta ry VUOSIKOKOUS pe 26.4.2024 klo 16.30 Savonlinnan kaupungintalon Tiiliputkassa

 
Pyydämme yhdistyksen jäseniä tarkistamaan, että jäsenmaksu (2023) on maksettu vuosikokoukseen mennessä. Vuosikokousilmoitus julkaistaan Itä-Savo -lehdessä 18.4.2024 (kuvassa):

”Savonlinnan sodat 1475–1944” kävelyopastus 29.2.

 

”Savonlinnan sodat 1475–1944” kävelyopastus 29.2.

Talvisodan Savonlinnan pommituksista tulee 29.2. ja 1.3. kuluneeksi 84 vuotta. Vuosipäivänä 29.2.2024 klo 16.00 järjestetään kävelyopastus aiheesta ”Savonlinnan sodat 1475–1944” reitillä Tallisaari - Olavintori – tuomiokirkko (kävelymatkan pituus n. 1,8 km). Opastuksessa kerrotaan Olavinlinnan perustamisesta lähtien 1475 Savonlinnan aluetta koskeneiden sotien tapahtumista. Oppaana toimii Timo Auvinen. Kesto on 1–1,5 tuntia. Opastus on maksuton.

Olavinlinnan perustamisen jälkeen Savonlinna on kärsinyt kymmenkunnan eri sodan tapahtumista. Ne kaikki liittyvät itäiseen naapuriimme, myös omat sisällissotamme Nuijasota ja Sisällissota 1918. Tapahtumien kirjo kattaa asutuksen täystuhoja, Olavinlinnan valtauksia, ilmapommituksia, tiukkoja neuvotteluja ja jopa uskonsodan piirteitä. Savonlinna on ollut ruotsalainen linnakaupunki, venäläinen rajakaupunki ja suomalainen pikkukaupunki sekä Saimaan vesi- ja maaliikenteen strateginen solmukohta.

Opastus on osa Pyhän Olavin Kilta ry:n 100-vuotisjuhlaohjelmaa ja kansainvälisen matkailuoppaan päivän 21.2. tapahtumia.  Järjestäjinä ovat Pyhän Olavin Kilta ry ja Savonlinnan oppaat ry.

Lisätietoja:

Timo Auvinen, 050 541 6947, pyhanolavinkilta@gmail.com

Kuvat:

Olavinlinnan piiritys1788 (finna), Savonlinnan Suojeluskunnan sotaan lähtö 1918 (T. Auvisen arkisto), Savonlinnan kirkko palaa pommituksen jälkeen 1940 (T. Auvisen arkisto), Savonlinnan pommituksien uhrien muistopaasi (T. Auvinen)

Erik Laxman -aiheinen sivusto julkaistaan ja kansainvälinen Erik Laxman -seura perustetaan 16.2. 2024

 Jäsentiedote

Erik Laxman -aiheinen sivusto julkaistaan ja kansainvälinen Erik Laxman
-seura perustetaan 16.2. 2024

Erik Laxman (1737-1796) oli Savonlinnassa syntynyt luonnontutkija, joka
työskenteli Venäjän Keisarillisen Tiedeakatemian professorina ja valtion
mineralogisena tutkimusmatkailijana Siperiassa. Laxman oli
kirjeenvaihdossa ruotsalaisen Carl von Linnén kanssa ja oli valistuksen
ajan hengessä uranuurtaja monille tieteenaloilla. Laxman myös hankki
tietoa Japanista ja piti yhteyttä suljettuun Japaniin. Erik Laxmanin
poika Adam matkusti venäläisen retkikunnan johtajana Japaniin. Laxmanit
ovat hyvin tunnettuja Japanissa. Suomessa Erik Laxman on jäänyt moniin
aikalaisiinsa verrattuna tuntemattomaksi. Asianharrastajat Savonlinnassa
ja Japanissa sekä tieteenhistorioitsijat ovat muutaman vuoden ajan
aktivoineet yhteistyötä ja julkaisutoimintaa tehdäkseen Erik Laxmania
tunnetuksi.

Perjantaina Riihisaaren museossa saavutetaan yksi merkkipaalu, kun
voidaan julkaista Laxmanista kertova nettisivu www.laxman.academy.
Sivulle on koottu tietoa Laxmanin lapsuudesta Savonlinnassa,
tieteellisestä työstä Venäjällä sekä yhteyksistä Japaniin. Sivusto
toimii julkaisukanavana Laxmaniin liittyville aineistoille. Sivusto
palvelee käyttäjiä suomen, ruotsin, japanin ja englannin kielellä.
Sivustossa julkaistaan ensisijaisesti yleistajuisia aihepiiriin
liittyviä artikkeleita, joita asianharrastajat voivat hyödyntää.
Toivotaan myös että koulut löytäisivät sivuston ja voisivat käyttää sitä
opetuksen tukena. Sivuston taustavoimia ovat olleet pitkään Erik
Laxmania tutkinut Psyk. Lis.  Juhani Heiska, Laxmania Japanin
näkökulmasta tutkinut FM Chikage Konishi-Räsänen sekä maantieteen
historian tutkija FT Pellervo Kokkonen.

Ennen julkistamistilaisuutta Riihisaaressa perustetaan kansainvälinen
Erik Laxman -seura. (International Erik Laxman Society). Seura toimii
Pyhän Olavin Killan alaosastona vaalien Laxmanin perintöä ja yhdistäen
hänestä kiinnostuneet ympäri maailman. Seuran käynnistämisen kantavana
voimana on ollut oopperalaulaja Chieko Okabe-Silvasti, joka on
väsymättömästi luonut yhteyksiä Savonlinnan, Suomen ja Japanin välille
niin että on saatu lisää tietoa isä ja poika Laxmanin suhteista
Japaniin.

Pyhän Olavin Killan jäsenet ovat tervetulleita Seuran tilaajajäseniksi
tilaamalla uutiskirjeen sähköpostiinsa. Seura valitsee keskuudestaan
työjäsenet, jotka ovat toimineet Laxmanin tunnettuuden edistämiseksi.
Sponsorina on mahdollista lahjoittaa rahaa mm. nettisivun ylläpitoon ja
kehittämiseen.

Laxman-seuran toiminnan käynnistäminen aloittaa Pyhän
Olavin Killan 100-vuotisjuhlavuoden. Laxman-Seura aloittaa
toimintansa Pyhän Olavin Killan alaosastona.

Pyhän Olavin Kilta on savonlinnalainen historian
harrastajien yhdistys, joka viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhliaan.
Laxman-sivuston julkaiseminen ja Laxman-Seuran perustaminen on uusi
avaus, jolla juhlistetaan ja jatketaan 100-vuotista Killan aktiivista
toimintaa historian tunnetuksi tekemiseksi.

Perustamiskokous perjantaina 16.2. klo 11:00 Riihisaaren museo
(Savonlinna) (englanniksi)
Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan Laxman-seuran perustavaan
kokoukseen, ole ystävällinen ja ilmoittaudu sihteerille
(secretary@laxman.academy). Ilmoita samalla nimesi, tittelisi,
ammattinimekkeesi ja mahdollinen instituutio, jota edustat. Saat
vastauspostina linkin kokousaineistoon.

Tervetuloa

Lisätietoja antaa:
Pellervo Kokkonen
sihteeri
Kansainvälinen Erik Laxman -seura (perustettava)
secretary@laxman.academy
Puh. 050 499 9452

https://www.laxman.academy/fi/etusivu/

Nälkälinnanmäki yhä iso mahdollisuus -kannanotto

 

Nälkälinnanmäki yhä iso mahdollisuus

Historiallinen Nälkälinnanmäki ja sen entinen kirjastorakennus ovat olleet keskustelun alla jo vuosia. Nyt ollaan tilanteessa, jossa alue ja sen arkkitehtonisesti merkittävä ja ainutlaatuinen rakennus ovat todellisen liipaisimen alla. Savonlinnan kaupunki on samaan aikaan luopumassa valmiista ainutlaatuisesta rakennuksesta kevein perustein, vaikka pyrkimyksenä on matkailun ympärivuotistaminen ja monipuolinen alueen kehittäminen. Nälkälinnanmäki voisi helposti olla tukemassa näitä pyrkimyksiä, jos tällaiselle kehittämiselle annetaan aito mahdollisuus.

Nälkälinnanmäen historiallinen merkitys puistona, näköalakukkulana ja osana Olavinlinnan miljöötä on kiistaton. Alue on ollut tärkeä osa kaupungin kulttuurihistoriaa vuosisatojen ajan. Myös kirjaston vuosikymmeninä Nälkälinnanmäen merkitys kaupungin asukkaille säilyi tärkeänä. Edelleen tänäkin päivänä se on paikkana ja historiallisena puistoalueena merkittävä osa kaupunkialuetta.

Olavinlinnan 550-juhlavuoden kynnyksellä mäen merkitys ja samalla mahdollisuudet korostuvat entisestään. Vuoteen 1963 asti mäellä olleesta näkötornista käsin kuvattiin ja piirrettiin linnaa. Se oli merkittävä osa kaupungin matkailua ja voisi olla vielä nykyäänkin toteutettuna merkittävä tulonlähde.

Huhtikuussa 1962 kaupunginvaltuusto päätti, että uusi kirjastotalo sijoitetaan Nälkälinnanmäelle. Professori Otto-Iivari Meurman mainitsee tulevan kirjaston sijainnista lausunnossaan 20.3.1962 Savonlinnan kaupunginhallitukselle muun muassa seuraavaa: ”… paikka keskeisyytensä vuoksi olisi tarkoitukseen erittäin sopiva, erityisesti koska rakennus saisi ympärilleen puiston, joka virkistystä tarjoavana ja katumelusta eristävänä olisi kirjaston kannalta mitä toivottavin. Edellyttäen siis, että näköalarakennuksen tarve kirjaston yhteydessä voidaan tyydyttää, olen valmis puoltamaan Nälkälinnan mäen käyttämistä kirjastotalon tontiksi.”.

Ymmärrämme kaupungin taloudelliset realiteetit ja säästöpaineet sekä pyrkimykset luopua tyhjistä kiinteistöistä. Kuitenkin Nälkälinnanmäki ja sen vanha, täysin käyttökuntoinen ja aikanaan kauneimpana pidetty kirjastorakennus on sen tarjoamine mahdollisuuksineen säilytettävä. Se ei saa kuulua edellä mainittuihin pyrkimyksiin.

Vaadimme Savonlinnan kaupunkia ja kaupunginvaltuustoa vielä antamaan mahdollisuuden Nälkälinnanmäen entiselle kirjastorakennukselle ja jatkamaan rakennuksen lämpimänä pitämistä ainakin yli tämän lämmityskauden. Tällä välin voidaan vielä avata avoin, rajoitetun ajan kestävä laaja haku alueen ja rakennuksen kehittämistä koskevista ideoista. Annetaan Nälkälinnanmäestä mahdollisesti kiinnostuville tahoille vielä aito mahdollisuus tarttua tilanteeseen!

Nälkälinnanmäen kohtalo on herättänyt laajalti keskustelua. Mikäli rakennuksen annetaan kaupungin omasta toimesta tietoisesti tuhoutua purkukuntoon, ratkaisua tullaan pian ja kauan katumaan. 
Pidetään siis rakennus lämpimänä ja annetaan Nälkälinnanmäelle rakennuksineen mahdollisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla kaupungin viihtyisyyteen myös tulevaisuudessa, sekä asukkaita että matkailua ajatellen.

Savonlinnassa 26.1.2024

Pyhän Olavin Kilta ry:n hallitus


POK kannanotto Nälkälinnanmäki 2024
pdf-muodossa

Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2024

 

HYVINVOINNIN HISTORIA -LUENTOSARJA 2023-2024

 

HYVINVOINNIN HISTORIA -LUENTOSARJA 2023-2024

Keväälle 2024 suunnitellut luennot on peruutettu.

Lukuvuoden 2023–2024 luentosarjassa aiheena ovat käännekohdat suomalaisen hyvinvoinnin historiassa.

• Sarjan aloittaa dosentti Antti Häkkinen Helsingin yliopistosta. Miekalla, nälällä ja rutolla – sekä lamalla -esitelmässä käsitellään Suomen historian käännekohtia, joissa ravintoturvallisuus on ollut uhattuna ja äärimmillään ihmisiä on joukoittain kuollut nälkään.
• Luentosarjan toisessa luennossa, lokakuussa, Hanna Kuusi Helsingin yliopistosta pohtii sitä, miten suuret kansantaudit, ennen muuta tuberkuloosi, voitettiin.
• Syyskauden viimeisessä luennoissa marraskuussa dosentti Simo Laakkonen Turun yliopistosta kertoo maailman parhaasta keksinnöstä, eli vesi- ja jätehuollossa tapahtuneista muutoksista historian varrella.
• Kevätkauden aloittaa tammikuussa dosentti Lena Huldén Helsingin yliopistosta. Hän nostaa esiin ihmistä kautta aikain vaivanneet syöpäläiset sekä hiiret ja rotat, jotka ovat levittäneet tauteja ja tuhonneet ruokavarastoja.
• Helmikuun luennossa dosentti Ville Kivimäki Tampereen yliopistosta tarkastelee sotavuosien vaikeaa mielenterveystilannetta ja pohtii, mitä käsittelemättömät sotatraumat merkitsivät.
• Esitelmäsarjan päättää maaliskuussa dosentti Mikko Ylikangas Suomen Akatemiasta. Hän käsittelee luennossaan huumeiden käyttöä sotavuosina.

Luentosarjaa ovat suunnitelleet yhdessä Savonlinnan kesäyliopisto, Riihisaari –Savonlinnan museo, Kansallismuseo / Olavinlinna ja Pyhän Olavin Kilta. Luentosarjaa koordinoi ja juontaa dosentti Jyrki Paaskoski.

Luentoja voi seurata paikan päällä, Riihisaaressa Savonlinnan museossa tai verkossa. Verkko-osallistumista varten pitää ilmoittautua osallistumislinkin saamiseksi, Riihisaareen tulijoiden ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistumismaksu maksetaan Riihisaaressa paikan päällä tai etäosallistujaksi ilmoittautumisen yhteydessä verkossa.

Luentojen ajat, otsikot ja luennoijat:

27.9. klo 18:00 – 20:00 Ravinto ja kriisit – käännekohtia suomalaisen hyvinvoinnin historiassa, dosentti Antti Häkkinen, Helsingin yliopisto

31.10. klo 18:00 – 20:00 Kansantautien voittaminen – käännekohtia suomalaisen hyvinvoinnin historiassa, dosentti Hanna Kuusi, Helsingin yliopisto

28.11. klo 18:00 – 20:00 Maailman paras keksintö? Vesi- ja jätehuollon päävaiheita maassamme – käännekohtia suomalaisen hyvinvoinnin historiassa, dosentti Simo Laakkonen, Turun yliopisto

30.1.2024 klo 18:00 – 20:00 Rotat ja syöpäläiset tautien levittäjinä – käännekohtia suomalaisen hyvinvoinnin historiassa, dosentti Lena Huldén, Helsingin yliopisto

20.2. klo 18:00 – 20:00 Sota ja mielenterveys – käännekohtia suomalaisen hyvinvoinnin historiassa, dosentti Ville Kivimäki, Tampereen yliopisto

26.3. klo 18:00 – 20:00 Sota ja huumeet – käännekohtia suomalaisen hyvinvoinnin historiassa, dosentti Mikko Ylikangas, Suomen Akatemia

Lue lisää luentojen sisällöistä koulutuskalenterissamme tai ilmoittaudu etäosallistujaksi: https://savonlinnankesayliopisto.fi/koulutukset/luennot/


https://savonlinnankesayliopisto.fi/blogi/hyvinvoinnin-historia-luentosarja-2023-2024/

Pyhän Olavin perinnön jäljillä Savonlinnassa

TIEDOTE: Julkaisuvapaa heti (27.8.2023)

Pyhän Olavin perinnön jäljillä Savonlinnassa

Syystulilla 1.9. saa ensi-iltansa uusi kävelykierros, jonka teemana on Pyhän Olavin perintö Savonlinnassa. Savonlinnan oppaiden ja Pyhän Olavin Killan yhteistyönä toteuttamalla opastuksella kuullaan muun muassa, mitä kaikkea alueellemme keskiajalla saapunut Pyhän Olavin kultti toi mukanaan Saimaan rantamille ja mitä siitä on koettavissa vielä nykypäivän Savonlinnassa.

Tällä uutuuskierroksella tutustutaan paikallisen oppaan johdolla Savonlinnan ja Pyhän Olavin kulttuurireitin yhdistäviin teemoihin sekä kuullaan tarinoita vanhan linnakaupungin menneisyydestä ja nykypäivästä. Kierros aloitetaan keskiaikaisen Olavinlinnan maisemista, josta reitti jatkuu kävellen vanhan kaupungin kautta entiselle Olavintorille ja Olavinkadun varrelle, kierroksen suunnitellut Susanna Peura kertoo.

Sisä-Suomen Olavinreittejä kansallisessa Suomen Olavinreitit ry:ssä edustava ja yhdistyksen varapuheenjohtajana toimiva Peura jatkaa:

Seudullamme on tehty viime vuosina paljon yhteistyötä niin paikallisten kuin valtakunnallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa Pyhän Olavin Mannerreitin kehittämiseksi. Pyhän Olavin kulttuurireitti on yksi Euroopan neuvoston virallisista kulttuurireiteistä. Tavoitteena on saada kansainvälisen reitin virallinen jäsenyys lähivuosina myös Savonlinnaan. Onhan meillä maailman ainoa Pyhän Olavin mukaan nimetty linna, joka yhdistää meidät luonnollisesti aiheeseen.

Kierros toivottavasti myös kannustaa ja innostaa yhdistystoimijoita ja muita matkailun, historian, retkeilyn, pyhiinvaellusten ja kulttuuriperinnön parissa toimivia tahoja kehittämään yhdessä lisää sisältöä ja tarjontaa aihepiirin ympärille. Tällä hetkellä Suomen ainoa virallinen kansainväliseen kulttuurireittiverkostoon kuuluva Pyhän Olavin merireitti alkaa Turusta Ahvenanmaan kautta kohti Ruotsia. Savonlinnassa Pyhään Olaviin liittyvistä reiteistä saa lisätietoa Riihisaaresta, jonne avattiin toukokuussa 2022 Viestipyhiinvaelluksen avajaisten yhteydessä pyhiinvaelluspiste. Viesti kulki Savonlinnasta tekeillä olevaa Pyhän Olavin Mannerreittiä mukaillen Turkuun.

Pyhän Olavin perintö -opaskierros alkaa 1.9.2023 Tallisaaresta Linnanhenki-patsaan luota ja kestää noin 1,5 tuntia. Syystulilla yleisöllä on mahdollisuus osallistua kierrokselle klo 15.00 alkaen pientä pääsymaksua vastaan. Sen jälkeen kierros on tilattavissa Savonlinnan oppaiden kautta.

Lisätietoja:

Susanna Peura, peura.susanna@gmail.com, p. 050 404 9772

Pyhän Olavin Killan ja Savonlinnan oppaiden hallitusten puolesta Kuva 1.9.2023 Linnanhenki-patsaalta, kävelykierroksen avauksesta / Timo Auvinen