Pyhän Olavin Kilta on Savonlinnan seudulla toimiva historian harrastajien yhdistys.
Pyhän Olavin Kilta ry
Tiedote
Olavinlinnan piiritys 1788 -tapahtuma 4.-7.9.2025
Olavinlinnan piiritys 1788 -tapahtuman tiedote 26.2.2025 >>
Olavinlinna Pohjoismaisena linnana >>
www-sivut:
https://pyhanolavinkilta.blogspot.com/p/olavinlinnan-piiritys-1788.html
facebook:
https://www.facebook.com/profile.php?id=61573578693022
Avoimia lähdeaineistoja
Savonlinnan seudun avoimia lähdeaineistoja verkossa:
https://pyhanolavinkilta.blogspot.com/p/avoimia-lahdeaineistoja.html
#pok100
Tule keskustelemaan Nälkälinnanmäen käyttöönotosta
Savonlinnan kaupunki järjestää avoimen keskustelutilaisuuden Nälkälinnanmäen käyttöönotosta kuntalaisille sekä taiteen ja kulttuurin edustajille keskiviikkona 5.2.2025 klo 18–20 Riihisaaren museolla. Ennen tilaisuutta Nälkälinnanmäellä on avoimet ovet klo 17–17.45, jolloin on mahdollisuus tutustua tiloihin.
Millaista käyttöä Nälkälinnanmäellä voisi jatkossa olla kulttuuritalona, kansalaisten kokoontumispaikkana, taidemuseona tai jonakin muuna?
Keskustelutilaisuudessa vapaan kentän puheenvuoron käyttää Nälkälinnanmäki-aktiivi Eeva Simola. Tilaisuuteen kutsutaan laajasti paikalle taide- ja luovan alan toimijoita sekä muita aiheesta kiinnostuneita. Kaupungin edustajina illassa ovat tapahtumapäällikkö Marita Kajander, kulttuurituottaja, va. kulttuurijohtaja Elina Kosonen, kiinteistöjohtaja Jukka Oikari sekä sivistystoimenjohtaja Mikko Ripatti. Tapahtumaa isännöi museonjohtaja Nikke Kaartinen.
Tiedote/kutsu >>
Pyhän Olavin Kilta ry 100 vuotta
Tiivistelmä Killan historiikista
1924–2024
1800-luku oli suuren murroksen aikaa Suomessa. Pitkän rauhan aika toi mahdollisuuden oman kulttuurin ja identiteetin etsimiseen ja löytämiseen. Maa tarvitsi muistomerkkejä omasta historiastaan, ja myös Savonlinnan asukkaat löysivät Olavinlinnan sen 400 v juhlien myötä 1875. Onneksi valtakunnassa oli arvovaltaisia ja sivistyneitä henkilöitä, jotka auttoivat kaupunkia huomaamaan keskeisen vahvuutensa. Savonlinnalla olikin yhtäkkiä käsissään mahdollisuus, jonka oikealla hyödyntämisellä pieni, mutta kehittyvä kaupunki voisi luoda itselleen ainutlaatuisen identiteetin.
Kipeiden vaiheiden jälkeen 1920-luvulla itsenäisellä Suomella oli vihdoin mahdollisuus toteuttaa oman historiansa esilletuomista omalla tavallaan.
Siispä, kun Olavinlinnan 450 v juhla lähestyi 1924, Savonlinna oli Itä-Suomen kehittynein kaupunki. Se lupasi hyvää. Pyhän Olavin Kilta perustettiin valmistelemaan juhlia, ja rekisteröitiin tasan 100 vuotta sitten vaalimaan Olavinlinnan historiaa. Maassa syntyi liki kansanliike asian hyväksi. Jo ensimmäisenä toimintavuotena Killan jäsenluku nousi toiselle tuhannelle, joista noin sata oli savonlinnalaisia. Jäsenlista oli kuin valtakunnan ”kuka kukin on”, ja asian kruunasivat Ruotsin kuningas Kustaa V, prinssi Vilhelm ja presidentti Relander liittymällä Killan elinikäisiksi Killan kunniajäseniksi vieraillullaan Savonlinnassa 1925.
Killan ensimmäiset toimet painottuivat nykytermein sanottuna vahvasti ”tarinaan ja sisältöön”. Ajatus oli herättää kävijöiden mielenkiinto erilaisin sisustusratkaisuin, avata kahvila, museo ja matkamuistomyymälä sekä hoitaa vierailijoiden opastusta. ”Muinaistieteellinen toimikunta suhtautui kuitenkin useimmiten Killan aloitteisiin varovasti ja pidättyvästi” kirjoitti Killan pitkäaikainen puheenjohtaja Juhani Auvinen Killan historiikissa sen 60 ensimmäiseltä vuodelta. Museoviranomaisten mielestä linnan historian ja rakenteiden tutkiminen sekä linnan entisöinti tulee olla etusijalla. Molempien tavoitteet toteutuivat. Aina vuoteen 1960 asti Killan kautta ohjattiin sen omia ja julkisia varoja linnan hyväksi monia miljoonia sen aikaisia markkoja. Se oli linnan ylläpidon kannalta ratkaisevan tärkeää. Suuri entisöintityö valmistui 1975 linnan 500 v juhliin, joita Kilta oli jälleen järjestämässä.
Jo Killan perustamisen yhteydessä syntynyt museoajatus sai 30-luvulla vauhtia, kun lehtori ja kirjailija Ernst Lampén innosti historian ammattilaiset ja harrastajat tukemaan ajatusta. Pyhän Olavin Kilta hankki ja sai riittävän määrärahan, ja niin sen ylläpitämä museo avattiin linnassa 1939. Linnan korjausten vuoksi museo suljettiin 60-luvulla, ja 1980-luvun alussa Kilta lahjoitti yli 7000 esinettä Riihisaareen maakuntamuseon peruskokoelmaksi. Kilta on museon ystäväyhdistys ja lukuisia projekteja on toteutettu yhdessä. Ainutlaatuinen museon höyrylaivasto sai hiljattain Killalta ja sen yhteistyökumppaneilta yli 4000 e lahjoituksen. Museo arvostaa yhteistyötä kahmimalla vuoden museo tittelin 2023 sekä vuoden museojulkaisu-tittelin 2024. Se on kiistämättä osoittanut tarpeellisuutensa Savonlinnan kaupungin hyväksi.
Killan ansiosta säilyivät myös mm. Saima-talo ja Putka. Kaupunki oli jo tehnyt aiesopimuksen rakennusyhtiön kanssa paikalle rakennettavista taloista, kun Kilta puheenjohtaja Pentti Salervon johdolla ryhtyi toimeen. Killan ansiosta saamme yhä nauttia jonkin verran puutalokaupungin tunnelmaa, ja lettuja Kalliolinnassa. Olavinlinnan ympäristössä on aina oltava varuillaan, mistä grynderin tai viranomaisen suunnitelmasta joku kaavan tai muu muutosehdotus löytyy.
Kilta on ollut varovainen kannanotoissaan, mutta reagoi tarvittaessa, kuten nyt viimeksi Nälkälinnan mäen suhteen. Kilta ihmetteli kymmenisen vuotta sitten, miksi kaupungin strategiasta poistettiin - ilmeisen pysyvästi - alueen historia ja Olavinlinna. Museovirastokin kyseli joskus alueen toimijoiden mielipiteitä yhteistyöstä Olavinlinnan kanssa. Killan kanta oli, että Museoviraston ja Senaattikiinteistöjen rooli on olla linnan vuokraisäntiä, mutta sisältöjen osalta kannattaa kuunnella kulttuurin-, taiteen- ja kolmannen sektorin toimijoita. Oopperajuhlat on siitä paras esimerkki. Killan sisältöehdotuksiin hallintoviranomaiset suhtautuvat edelleen yhtä varovasti ja pidättyvästi, kuin 100 vuotta sitten. Paikallisesti Kilta on aina ollut Olavinlinnan ystäväyhdistys, ja vuosien varrella monipuolisesta yhteistyöstä ovat kaikki hyötyneet.
Myös Killan kumppaneidensa kanssa järjestämät retket, luennot ja tapahtumat ovat aina olleet jäsenistölle ja yleisölle tärkeitä. Niissä perinteinen yhteisöllisyys on vielä voimissaan. Yleisöluentoja on järjestetty Killan perustamisesta lähtien, ja luennoitsijat joskus ihmettelevät, mitä Savonlinnan juomaveteen on sekoitettu, kun kiinnostus historiaan on niin suurta. Killan kevätretki yhdessä Linnalan opiston ja Savonlinnan oppaiden kanssa myydään loppuun joka kevät yhdessä päivässä. Killan vastuulla oli vuosikymmeniä pitää yllä ikivanhaa Olavin päivän juhlaperinnettä heinäkuun 29. päivänä. Siitä kehittyi nykyisin kaupungin ylivoimaisesti merkittävin vuotuinen kansalaistapahtuma. Viime vuosina Killan osuus on järjestää silloin Pässinpeijaisten nimellä lounastilaisuus luentoineen ja muine ohjelmineen.
Killan julkaisutoiminnan ehdoton helmi on professori Helge Pohjolan-Pirhosen kattava teos ”Olavinlinnan historialliset vaiheet”, josta digivedos tullaan julkaisemaan piakkoin. Kilta on julkaissut useita Olavinlinnan opaskirjoja ja historiikkeja, ja tärkeä on myös Antero Sinisalon kirja Olavinlinnan rakennushistoriasta.
Viime vuosilta voidaan mainita ”Muuttuva Savonlinna” kuvateos, jolla korjattiin myös mukavasti Killan taloutta.
Kilta on myös tehnyt aloitteita useisiin eri hankkeisiin. Mm. Etelä-Savon rahaston tuella selvitettiin 1700-luvun tykkijollan replikan rakentamista. Jollaa ei toistaiseksi ole saatu, mutta hankkeen tuotoksena täälläkin nähdään Sulkavalla aktiivisesti toimivan Tykkipursiyhdistyksen jäseniä univormuissaan ja aikakauden asuissaan. Ensi vuodeksi suunnitteluun Olavinlinnan piiritys 1788-tapahtumaan taistelunäytöksineen ja linnan juhlineen, on kutsuttu sotahistorian harrastajia Ruotsia myöten.
Kunniapuheenjohtaja
Pentti Salervo totesi Killan 80-vuotisjuhlassa, että jos Pyhän
Olavin Kiltaa ei olisi, se pitäisi pikimmiten perustaa. Juuri nyt -
ja taas kerran - Suomen itärajan tilanteen vuoksi, on erityisen
suuri tarve lisätä historiakulttuurin tajua ja arvostusta
päättäjille ja koko kansalle. Kuinka voi arvostaa kotiseutuaan tai
maataan, jos sitä ei tunne? Killan 100 vuotinen toiminta todistaa,
että riippumaton historiallinen kansalaisjärjestö on joustava,
tehokas ja edullinen resurssi tähän tarkoitukseen.
Timo Auvinen
Killan kunniapuheenjohtaja Timo Auvinen ja Tykkipursiyhdistyksen kunniavartiosto Olavinlinnassa 30.11.2024.
Kuvat: Timo Seppäläinen #pok100
Kuvaesitys Killan historiasta
Hajamerkintöjä Pyhän Olavin Killan historiasta #pok100
video:
https://youtu.be/cqxx7nV7yvg
Tiedote 26.11.2024
Pyhän Olavin Kilta juhlii 100-vuotistaivaltaan Olavinlinnassa
Savonlinnan seudun historian harrastajien yhdistys Pyhän Olavin Kilta juhlii 100-vuotista toimintaansa Olavinlinnassa 30.11. 2024 kutsu- ja jäsentilaisuutena. Illallisen lomassa ohjelmassa on lämminhenkisiä kohtaamisia, muistoja, tervehdyksiä, musiikkia, puheita ja yllätyksiäkin lienee luvassa – paljolti 1920-luvun hengessä, perustettiinhan Kilta Savonlinnassa vuonna 1924.
Aluksi Kilta toimi Olavin linnan suojelijana ja osallistui useaan otteeseen mm. Olavinlinnan restaurointitöiden rahoittamiseen. Sittemmin tärkeäksi tehtäväksi muodostui Olavinlinna tunnetuksi tekeminen ja museotoiminnan käynnistäminen Savonlinnassa. Killalla on ollut ratkaiseva rooli muutaman arvokkaan vanhan puutalon säilymisessä Savonlinnan katukuvassa, mm. vanha kaupungintalo sekä nykyisin Saima kahvilana tunnettu rakennus. Julkaisu- ja esitelmätoiminta sekä historiallisten tietojen tallentaminen on kuulunut yhdistyksen toimenkuvaan alusta saakka. Lisäksi yhdistys järjestää paikallishistoriaan liittyviä retkiä ja tapahtumia sekä tiedottaa ajankohtaisista asioista erityisesti Olavinlinnaan ja Savonlinnan seudun historiaan liittyen. Kuluneena kesänä on mm. juhlittu vuoden museojulkaisua Riihisaaren museolla, järjestetty nuorisoristeily tervahöyry Mikolla, vietetty perinteisiä Olavinpäivän Pässinpeijaisia, retkeilty Länsi-Suomessa Pyhän Olavin jalanjäljillä, paljastettu rakennusmestari Kustaa Laukkasen muistotaulu ja valmisteltu Killan juhlanäyttelyä Riihisaaren museoon, joka avattiin 4.10. 2024.
Varhaiset kiltalaiset, kuten nimineuvos Kaarlo Hämäläinen Sulkavalta ja Kerimäen nimismies Heikki Häyrynen eli ”Romu-Heikki”, keräsivät alueelta esineistöä, josta tuli Savonlinnan museon perusta. Riihisaaren museon Pyhän Olavin Kilta 100 vuotta -näyttely (4.10.2024–30.3.2025) sisältää kattavan kokoelman näitä esineitä, jotka kertovat elämän arjesta Suomessa 1800–1900-luvuilla.
Kilta toimii nykyään Olavinlinnan ja Riihisaaren museon ystäväyhdistyksenä. Yhdistys haluaa tuoda eri-ikäisiä ja -taustaisia historian harrastajia yhteen ja vaalia savonlinnalais-itäsavolaista paikallisidentiteettiä yhteisöllisellä tavalla.
Killan puheenjohtajana toimii Kristian Liljeström, varapuheenjohtajana Kari Kärkkäinen ja kunniapuheenjohtajana Killan pitkäaikainen aktiivi Timo Auvinen.
Lisätietoja:
Kotisivu: https://pyhanolavinkilta.blogspot.com/
s-posti:
pyhanolavinkilta@gmail.com
Kari
Kärkkäinen puh. 0445255999
#pok100
