Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2024

 

HYVINVOINNIN HISTORIA -LUENTOSARJA 2023-2024

 

HYVINVOINNIN HISTORIA -LUENTOSARJA 2023-2024

Keväälle 2024 suunnitellut luennot on peruutettu.

Lukuvuoden 2023–2024 luentosarjassa aiheena ovat käännekohdat suomalaisen hyvinvoinnin historiassa.

• Sarjan aloittaa dosentti Antti Häkkinen Helsingin yliopistosta. Miekalla, nälällä ja rutolla – sekä lamalla -esitelmässä käsitellään Suomen historian käännekohtia, joissa ravintoturvallisuus on ollut uhattuna ja äärimmillään ihmisiä on joukoittain kuollut nälkään.
• Luentosarjan toisessa luennossa, lokakuussa, Hanna Kuusi Helsingin yliopistosta pohtii sitä, miten suuret kansantaudit, ennen muuta tuberkuloosi, voitettiin.
• Syyskauden viimeisessä luennoissa marraskuussa dosentti Simo Laakkonen Turun yliopistosta kertoo maailman parhaasta keksinnöstä, eli vesi- ja jätehuollossa tapahtuneista muutoksista historian varrella.
• Kevätkauden aloittaa tammikuussa dosentti Lena Huldén Helsingin yliopistosta. Hän nostaa esiin ihmistä kautta aikain vaivanneet syöpäläiset sekä hiiret ja rotat, jotka ovat levittäneet tauteja ja tuhonneet ruokavarastoja.
• Helmikuun luennossa dosentti Ville Kivimäki Tampereen yliopistosta tarkastelee sotavuosien vaikeaa mielenterveystilannetta ja pohtii, mitä käsittelemättömät sotatraumat merkitsivät.
• Esitelmäsarjan päättää maaliskuussa dosentti Mikko Ylikangas Suomen Akatemiasta. Hän käsittelee luennossaan huumeiden käyttöä sotavuosina.

Luentosarjaa ovat suunnitelleet yhdessä Savonlinnan kesäyliopisto, Riihisaari –Savonlinnan museo, Kansallismuseo / Olavinlinna ja Pyhän Olavin Kilta. Luentosarjaa koordinoi ja juontaa dosentti Jyrki Paaskoski.

Luentoja voi seurata paikan päällä, Riihisaaressa Savonlinnan museossa tai verkossa. Verkko-osallistumista varten pitää ilmoittautua osallistumislinkin saamiseksi, Riihisaareen tulijoiden ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistumismaksu maksetaan Riihisaaressa paikan päällä tai etäosallistujaksi ilmoittautumisen yhteydessä verkossa.

Luentojen ajat, otsikot ja luennoijat:

27.9. klo 18:00 – 20:00 Ravinto ja kriisit – käännekohtia suomalaisen hyvinvoinnin historiassa, dosentti Antti Häkkinen, Helsingin yliopisto

31.10. klo 18:00 – 20:00 Kansantautien voittaminen – käännekohtia suomalaisen hyvinvoinnin historiassa, dosentti Hanna Kuusi, Helsingin yliopisto

28.11. klo 18:00 – 20:00 Maailman paras keksintö? Vesi- ja jätehuollon päävaiheita maassamme – käännekohtia suomalaisen hyvinvoinnin historiassa, dosentti Simo Laakkonen, Turun yliopisto

30.1.2024 klo 18:00 – 20:00 Rotat ja syöpäläiset tautien levittäjinä – käännekohtia suomalaisen hyvinvoinnin historiassa, dosentti Lena Huldén, Helsingin yliopisto

20.2. klo 18:00 – 20:00 Sota ja mielenterveys – käännekohtia suomalaisen hyvinvoinnin historiassa, dosentti Ville Kivimäki, Tampereen yliopisto

26.3. klo 18:00 – 20:00 Sota ja huumeet – käännekohtia suomalaisen hyvinvoinnin historiassa, dosentti Mikko Ylikangas, Suomen Akatemia

Lue lisää luentojen sisällöistä koulutuskalenterissamme tai ilmoittaudu etäosallistujaksi: https://savonlinnankesayliopisto.fi/koulutukset/luennot/


https://savonlinnankesayliopisto.fi/blogi/hyvinvoinnin-historia-luentosarja-2023-2024/

Pyhän Olavin perinnön jäljillä Savonlinnassa

TIEDOTE: Julkaisuvapaa heti (27.8.2023)

Pyhän Olavin perinnön jäljillä Savonlinnassa

Syystulilla 1.9. saa ensi-iltansa uusi kävelykierros, jonka teemana on Pyhän Olavin perintö Savonlinnassa. Savonlinnan oppaiden ja Pyhän Olavin Killan yhteistyönä toteuttamalla opastuksella kuullaan muun muassa, mitä kaikkea alueellemme keskiajalla saapunut Pyhän Olavin kultti toi mukanaan Saimaan rantamille ja mitä siitä on koettavissa vielä nykypäivän Savonlinnassa.

Tällä uutuuskierroksella tutustutaan paikallisen oppaan johdolla Savonlinnan ja Pyhän Olavin kulttuurireitin yhdistäviin teemoihin sekä kuullaan tarinoita vanhan linnakaupungin menneisyydestä ja nykypäivästä. Kierros aloitetaan keskiaikaisen Olavinlinnan maisemista, josta reitti jatkuu kävellen vanhan kaupungin kautta entiselle Olavintorille ja Olavinkadun varrelle, kierroksen suunnitellut Susanna Peura kertoo.

Sisä-Suomen Olavinreittejä kansallisessa Suomen Olavinreitit ry:ssä edustava ja yhdistyksen varapuheenjohtajana toimiva Peura jatkaa:

Seudullamme on tehty viime vuosina paljon yhteistyötä niin paikallisten kuin valtakunnallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa Pyhän Olavin Mannerreitin kehittämiseksi. Pyhän Olavin kulttuurireitti on yksi Euroopan neuvoston virallisista kulttuurireiteistä. Tavoitteena on saada kansainvälisen reitin virallinen jäsenyys lähivuosina myös Savonlinnaan. Onhan meillä maailman ainoa Pyhän Olavin mukaan nimetty linna, joka yhdistää meidät luonnollisesti aiheeseen.

Kierros toivottavasti myös kannustaa ja innostaa yhdistystoimijoita ja muita matkailun, historian, retkeilyn, pyhiinvaellusten ja kulttuuriperinnön parissa toimivia tahoja kehittämään yhdessä lisää sisältöä ja tarjontaa aihepiirin ympärille. Tällä hetkellä Suomen ainoa virallinen kansainväliseen kulttuurireittiverkostoon kuuluva Pyhän Olavin merireitti alkaa Turusta Ahvenanmaan kautta kohti Ruotsia. Savonlinnassa Pyhään Olaviin liittyvistä reiteistä saa lisätietoa Riihisaaresta, jonne avattiin toukokuussa 2022 Viestipyhiinvaelluksen avajaisten yhteydessä pyhiinvaelluspiste. Viesti kulki Savonlinnasta tekeillä olevaa Pyhän Olavin Mannerreittiä mukaillen Turkuun.

Pyhän Olavin perintö -opaskierros alkaa 1.9.2023 Tallisaaresta Linnanhenki-patsaan luota ja kestää noin 1,5 tuntia. Syystulilla yleisöllä on mahdollisuus osallistua kierrokselle klo 15.00 alkaen pientä pääsymaksua vastaan. Sen jälkeen kierros on tilattavissa Savonlinnan oppaiden kautta.

Lisätietoja:

Susanna Peura, peura.susanna@gmail.com, p. 050 404 9772

Pyhän Olavin Killan ja Savonlinnan oppaiden hallitusten puolesta Kuva 1.9.2023 Linnanhenki-patsaalta, kävelykierroksen avauksesta / Timo Auvinen

Turun rauhan raja 1743-1812

Tykkipursiyhdistys ry:n

Turun rauhan raja 1743-1812

-projektin aineistoa julkaistu

heinäkuun viidentenä päivänä

5.7.2023

https://tykkipursiyhdistys.blogspot.com/

Heinäkuun viidentenä

 
J.L. Runeberg kiteyttää koko isänmaallisen sanomansa runossaan Heinäkuun viides päivä. Siinä ylistetään sekä Suomen luontoa, että sen asukkaiden moraalista kuntoa: kansa kesti ja kärsi kaiken, eikä suostunut petokseen epätoivoisessakaan tilanteessa. Mutta myös suru kuuluu kuvaan.

Tällaisen ihanteellisuuden symboliksi Runeberg nostaa J.Z. Dunckerin, joka oli ”kaikist’ urhoisin”. Hän oli lähtöisin yksinkertaisista oloista Ristiinan pitäjästä ja lähti sotatielleen Suomen sotaan (1808-1809) Savon jääkärien Sulkavan komppanian päällikkönä. Hän kuoli vieraalla maalla, mutta ei antautunut edes epätoivoisessa tilanteessa. Tämän myös venäläiset huomioivat ja järjestivät hänelle sankarihautajaiset.

Nykyajan makuun runo Heinäkuun viides päivä saattaa tuntua kohtuuttoman sentimentaaliselta, mutta Suomen kansalle Runebergin Vänrikit, joiden sanoma tuossa runossa tiivistyy, antoivat vuosisadan ajan tavattomasti uutta omanarvon tuntoa ja ne olivat vaikeina aikoina erittäin suosittua lukemista.

Dunckerin muistoa kannattaa kunnioittaa tänäkin päivänä ja hänen mukaansa on myös nimetty Tykkipursiyhdistys ry:n tykki, jota käytetään historiallisten tapahtumien elävöittämisessä.

Heinäkuun viides päivä on myös sopiva hetki julkistaa sitä aineistoa, jota Tykkipursiyhdistys on koonnut Etelä-Savon seudun historiasta erityisesti ajalta, jolloin Turun rauhan raja (1743-1812) oli voimassa.

Tätä työtä varten on perustettu projekti Rajupusu leaderin tuella. Nyt julkaistava materiaali ei vielä käsitä kaikkea sitä, mitä yleisön käyttöön on tarkoitus tuoda, mutta katsomme järkeväksi julkistaa sen jo nyt tässä muodossaan, jotta yleisö voisi sitä kommentoida ja tarvittaessa kartuttaa.

 

Helsingissä 5.7.2023

 

Timo Vihavainen

Tykkipursiyhdistys ry:n puheenjohtaja

https://tykkipursiyhdistys.blogspot.com/


Kuva: Duncker-tykin juhlalaukaisu Laitaatsilta-päivässä 2.10.2021 / KLiljeström

Pässinpeijaiset 29.7.2023 klo 12 - 13.30 Saima Kahvilassa

 

Kauppaneuvos Anders Auvisen syntymästä on tänä vuonna kulunut 180 vuotta ja yhtiön perustamisesta on kulunut 150 vuotta

Tiedote
julkaisuvapaa 9.6.2023

 

Auvisenrinteen muistotaulu

Kauppaneuvos Anders Auvisen syntymästä on tänä vuonna kulunut 180 vuotta ja yhtiön perustamisesta on kulunut 150 vuotta.

Savonlinnan kaupunki sijoittaa Auvisenrinteen ja kauppaneuvos Anders Auvisen muistotaulun Auvisenrinteeseen yhteistyössä Pyhän Olavin Kilta ry:n kanssa. Anders Auvinen syntyi 1843, joten hänen syntymästään on tänä vuonna kulunut 180 vuotta.

Kun sanomalehti Keski-Savo kirjoitti Anders Auvisen 70-vuotispäivästä 31.1.1913, niin hänen viitattiin olevan paikkakunnan huomattavin mies. Auvinen oli yksi lehden perustajista ja kauppaneuvoksen ansioluettelo olikin monessa suhteessa merkittävä.

Kiteeltä syntyisin ollut Auvinen aloitti puotipoikana Savonlinnassa 1859. Hän oppi lukemaan ja tunnollisena työtekijänä hänet lähettiin Turkuun kauppakouluun. Vuonna 1873 Auvinen sai vaimokseen isäntänsä, kauppias Stefan Schataloffin tyttären Olgan ja perusti oman kaupan. Samana vuonna Auvinen valittiin myös Savonlinnan Höyrylaiva Oy:n johtoon ja yhtiön ensimmäinen laiva, ss Salama tilattiin heti Viipurin telakalta. Auvinen oli mukana useassa laivayhtiössä ja omia laivoja sekä lotjia And. Auvinen Oy:llä oli kautta aikojen yhteensä noin 30.

And. Auvinen Oy omisti Olavinkadun rinteessä toimi- ja asuintaloja kadun molemmin puolin ja siitä lähtien rinne on tunnettu Auvisenrinteenä.

Yhtiön toiminta oli aluksi vähittäis- ja tukkukauppaa, mutta Putikon ja Savolan sahojen sekä myllyjen myötä myös teollinen toiminta vauhdittui. Putikossa rakennettiin myös lotjia, tuotettiin tervaa ja tärpättiä sekä leivottiin rinkeleitä, ja siellä toimi myös suuri maatila. Liikekumppaneineen Auvisella oli osuudet Savonlinnan konepajaan ja rautakauppaan sekä moneen muuhun yhtiöön.  Auvinen omisti myös laajoja metsätiloja ja kauppaneuvoksen arvonimi hänelle myönnettiin vuonna 1909.

Anders Auvinen oli merkittävä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Hän oli 25 vuotta kaupunginvaltuustossa sen perustamisesta lähtien ja edusti Savonlinnaa vuoden 1899 Suuressa lähetystössä Pietariin. Muutoinkin hän osallistui aktiivisesti perustuslaillisten toimintaan 1800- ja 1900-luvun vaihteen sortovuosina. Auvinen oli myös keskeisesti mukana perustamassa Savonlinnan paikallislehtiä Savonlinnaa ja Keski-Savoa, sähkö- ja puhelinyhtiötä sekä Olavin kylpylää.

Anders ja Olga Auvinen saivat yhteensä 10 lasta ja yhtiötä jatkoivat Anders Auvisen kuoltua 1915 hänen perillisensä. And. Auvinen Oy toimi Auvisenrinteessä aina 1960-luvulle asti. Savolan sahan ja myllyn toiminta loppuivat 1950-luvulla. Putikon saha sekä jo erillisenä yhtiönä toiminut tukkuliike myytiin uusille omistajilleen suvun ulkopuolelle 1980-luvulla.

Lisätietoja: Timo Auvinen, 050 541 6947, pyhanolavinkilta@gmail.com

Kuvat:

Anders ja Olga Auvinen Olga Auvisen koti 1932 Auvisenrinne 1890-luku Auvisen kauppa n. 1910 Auvisenrinne 1960-luvun alku

Pyhän Olavin Kilta ry:n vuosikokous pidetään pe 28.4.2023 klo 15.30 Pääkirjasto Joelin kokoustila Miitissä

Pyhän Olavin Kilta ry

Vuosikokous pe 28.4.2023 klo 15.30 Savonlinnan Pääkirjasto Joelin kokoustila Miitissä
kokoukseen voi osallistua myös etäyhteydellä.

Lisätiedot yhdistyksen jäsenistölle lähetettävässä sähköpostissa (tulossa 20.4.2023). Ilmoittautuminen 25.4. mennessä sposti/txt! Pyydämme yhdistyksen jäseniä tarkistamaan, että jäsenmaksu (2022) on maksettu vuosikokoukseen mennessä. Vuosikokousilmoitus julkaistu Itä-Savo -lehdessä 20.4.2023.

Tervetuloa!
Pyhän Olavin Kilta ry:n
hallitus

Turun rauhan rajaseutu 1743–1812

 

Tiedote

Turun rauhan rajaseutu 1743–1812
Näytös- ja esitelmätilaisuus Riihisaaressa 20.4.2023 klo 17.00–20.00

Tykkipursiyhdistys ry tekee tutkimusta 280 vuotta sitten solmitun Turun rauhan rajaseudusta. Projektin tuloksina esitellään aikakauden pukuja ja univormuja sekä demonstroidaan aikakauden aseiden (tykki, ”kolmijalka”, musketti, tussari, piilukkopistooli) ominaisuuksia ja toimintaa. Esitelmissä prof. (emeritus) Timo Vihavainen ja dosentti Jyrki Paaskoski kertovat uusista tutkimustuloksista, joita Tykkipursiyhdistyksen historiaprojekteissa on saatu. Näytösosuuteen ulkona 17.00–18.00 on vapaa pääsy, esitelmiin normaali
museon pääsymaksu (10 e/5e) tai museokortti.

Tavoitteena on tarinoiden kautta lisätä alueen kiinnostavuutta ja matkailijoiden sekä asukkaiden ymmärrystä seudun historiasta. Tilaisuus esittelee Etelä-Savon 1700-luvun ja 1800-luvun alun historiaa, joka sitoo sen suurempiin valtakunnallisiin ja eurooppalaisiin kokonaisuuksiin.

Yhdistykselle on hankittu useita 1700-luvun ja 1800-luvun alun mallisia univormuja, naisten pukuja, kaksi tykkiä ja pari suustaladattavaa käsiasetta. Niitä käytetään historiallisiin kuvaelmiin, jotka liittyvät seudulla tapahtuneisiin hallitsijavierailuihin, taisteluihin ja muihin historiallisiin tapahtumiin. Paikallisista tapahtumista kerätyt tiedot annetaan opastuskierrosten, omatoimisen turismin ja yleensä asioista kiinnostuneiden käyttöön.

Kerätyn tiedon perusteella on pyritty luomaan kyseisestä ajanjaksosta kokonaisvaltainen kuva, jossa välitetään myös venäläisen osapuolen näkemyksiä ja toimia. Muun muassa Tukholmassa suoritetut tutkimukset ovat tuoneet esille myös paljon uutta tietoa.
Projektit keskittyvät sotalaitoksen liepeille, mutta yhdistyksen toiminnan ja kyseisten projektien edustama intressi ei ole sellaisenaan sotahistoriallinen, vaan laajemmin historiallinen ja pyrkii lisäämään ja syventämään seutuun liittyvää historiallista ymmärrystä.

Kyseiseen aikakauteen liittyvän Kustaa III:n sodan 1788–1790 tapahtumista monet sijoittuvat Savonlinnan ja Mikkelin väliselle alueelle. Myös tältä alueelta värvättyjen joukkojen panos Suomen sotaan 1808–1809 huomioidaan projektissa, vaikka itse sodan tapahtumat sijoittuivat enimmäkseen muualle.

Projektit ovat saaneet rahoitusta Rajupusu Leaderilta ja ne saatetaan loppuun ensi kesään mennessä.

Yhteistyössä ovat mukana Pyhän Olavin Kilta ry, Rautpohjan tykkikerho ry ja Riihisaari.

Lisätietoja: Timo Vihavainen, 050 3762 297, timo.vihavainen@helsinki.fi

Esiselvitys Pyhän Olavin kulttuurireitin verkostosta Savonlinnan seudulla

Esiselvitys Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitistöstä Savonlinnan seudulla hanke oli osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-202 (siirtymäkausi 2021-2022) ja ylemmän tason tavoitteena oli tehdä esiselvitys mahdollisuudesta koota toimijoiden verkosto Pyhän Olavin pyhiinvaellus- ja kulttuurireitin aikaansaamiseksi Savonlinnan seudulle.

Hanke käynnistettiin heinäkuussa 2022 ja päätettiin 31.12.2022. Hankkeessa kartoitettiin, motivoitiin ja koottiin julkisten ja yksityisten toimijoiden verkosto, joiden kanssa keskustellen mietittiin Savonlinnan seudun osalta liittymistä Pyhän Olavin kulttuurireitille sekä sitä, millainen toimintamalli olisikaan hyvä asioiden jatko työstämistä varten. Toteutusalueena oli Savonlinnan seutu. Hankkeen aikana luotiin toimintamallia verkostolle haastatellen eri toimijoita, valmisteltiin työkaluja joilla asiaa pystyi eri tahoilla talojen sisäisten toimintamallisen mukaisesti eteenpäin viemään.

Hankkeessa toteutettiin sähköinen kysely, jossa keskustelujenkin mukaisesti kävi ilmi laaja kiinnostus olla mukana tekemässä konkreettisia reittejä ja sisältöjä tulevaisuudessa Pyhä Olavi teemalla. Vastauksissa tuli esille myös konkreettisia intressejä kehittää palveluita ja kohteita, jotka tukisivat verkoston toimintaa.

Hankkeen tuloksena voidaan pitää Pyhän Olavin verkoston kehittämisen eteenpäin vientiä Savonlinnassa. Suurten toimijoiden kanssa käydyt keskustelut osoittivat, että halua yhteiseen tekemiseen Pyhä Olavin teemalla on kiinnostusta ja halua. Olavinlinna jäi selvittämään sisäisesti organisaatiossaan, hakeeko lupaa toimia Savonlinna kohteena Olavin reitit Suomessa verkostossa, joka veisi Savonlinnan myös osaksi eurooppalaista kulttuurireittiä. Savonlinnan Seurakunta esitti Kirkkoneuvostolle maaliskuussa 2023 yhteistyöehdotuksen, jolla seurakunta myös osoitti halukkuutensa yhteistyöhön. Myös sähköinen kysely toi esille konkreettisia ehdotuksia mitä yhteistyö eri toimijoiden osalta voisi tulevaisuudessa olla.

Hankkeen osalta Pyhän Olavin Kilta sai useita ehdotuksia asioiden eteenpäinvientiin ja niitä pohditaankin tulevaisuudessa Killan sisällä.

Esiselvitys hankkeen käytännön toteutuksesta vastasi Aija Laukkanen.

https://pyhanolavinkilta.blogspot.com/p/pyhan-olavin-kulttuurireitti.html