Pyydämme yhdistyksen jäseniä tarkistamaan, että jäsenmaksu (2023) on maksettu vuosikokoukseen mennessä. Vuosikokousilmoitus julkaistaan Itä-Savo -lehdessä 18.4.2024 (kuvassa):
keskiviikko 17. huhtikuuta 2024
Pyhän Olavin Kilta ry VUOSIKOKOUS pe 26.4.2024 klo 16.30 Savonlinnan kaupungintalon Tiiliputkassa
maanantai 19. helmikuuta 2024
”Savonlinnan sodat 1475–1944” kävelyopastus 29.2.
”Savonlinnan sodat 1475–1944” kävelyopastus 29.2.
Olavinlinnan perustamisen jälkeen Savonlinna on kärsinyt kymmenkunnan eri sodan tapahtumista. Ne kaikki liittyvät itäiseen naapuriimme, myös omat sisällissotamme Nuijasota ja Sisällissota 1918. Tapahtumien kirjo kattaa asutuksen täystuhoja, Olavinlinnan valtauksia, ilmapommituksia, tiukkoja neuvotteluja ja jopa uskonsodan piirteitä. Savonlinna on ollut ruotsalainen linnakaupunki, venäläinen rajakaupunki ja suomalainen pikkukaupunki sekä Saimaan vesi- ja maaliikenteen strateginen solmukohta.
Opastus on osa Pyhän Olavin Kilta ry:n 100-vuotisjuhlaohjelmaa ja kansainvälisen matkailuoppaan päivän 21.2. tapahtumia. Järjestäjinä ovat Pyhän Olavin Kilta ry ja Savonlinnan oppaat ry.
Lisätietoja:
Timo Auvinen, 050 541 6947, pyhanolavinkilta@gmail.com
Kuvat:
Olavinlinnan piiritys1788 (finna), Savonlinnan Suojeluskunnan sotaan lähtö 1918 (T. Auvisen arkisto), Savonlinnan kirkko palaa pommituksen jälkeen 1940 (T. Auvisen arkisto), Savonlinnan pommituksien uhrien muistopaasi (T. Auvinen)
sunnuntai 11. helmikuuta 2024
Erik Laxman -aiheinen sivusto julkaistaan ja kansainvälinen Erik Laxman -seura perustetaan 16.2. 2024
Jäsentiedote
Erik Laxman -aiheinen sivusto julkaistaan ja kansainvälinen Erik Laxman
-seura perustetaan 16.2. 2024
Erik Laxman (1737-1796) oli Savonlinnassa syntynyt luonnontutkija, joka
työskenteli Venäjän Keisarillisen Tiedeakatemian professorina ja valtion
mineralogisena tutkimusmatkailijana Siperiassa. Laxman oli
kirjeenvaihdossa ruotsalaisen Carl von Linnén kanssa ja oli valistuksen
ajan hengessä uranuurtaja monille tieteenaloilla. Laxman myös hankki
tietoa Japanista ja piti yhteyttä suljettuun Japaniin. Erik Laxmanin
poika Adam matkusti venäläisen retkikunnan johtajana Japaniin. Laxmanit
ovat hyvin tunnettuja Japanissa. Suomessa Erik Laxman on jäänyt moniin
aikalaisiinsa verrattuna tuntemattomaksi. Asianharrastajat Savonlinnassa
ja Japanissa sekä tieteenhistorioitsijat ovat muutaman vuoden ajan
aktivoineet yhteistyötä ja julkaisutoimintaa tehdäkseen Erik Laxmania
tunnetuksi.
Perjantaina Riihisaaren museossa saavutetaan yksi merkkipaalu, kun
voidaan julkaista Laxmanista kertova nettisivu www.laxman.academy.
Sivulle on koottu tietoa Laxmanin lapsuudesta Savonlinnassa,
tieteellisestä työstä Venäjällä sekä yhteyksistä Japaniin. Sivusto
toimii julkaisukanavana Laxmaniin liittyville aineistoille. Sivusto
palvelee käyttäjiä suomen, ruotsin, japanin ja englannin kielellä.
Sivustossa julkaistaan ensisijaisesti yleistajuisia aihepiiriin
liittyviä artikkeleita, joita asianharrastajat voivat hyödyntää.
Toivotaan myös että koulut löytäisivät sivuston ja voisivat käyttää sitä
opetuksen tukena. Sivuston taustavoimia ovat olleet pitkään Erik
Laxmania tutkinut Psyk. Lis. Juhani Heiska, Laxmania Japanin
näkökulmasta tutkinut FM Chikage Konishi-Räsänen sekä maantieteen
historian tutkija FT Pellervo Kokkonen.
Ennen julkistamistilaisuutta Riihisaaressa perustetaan kansainvälinen
Erik Laxman -seura. (International Erik Laxman Society). Seura toimii
Pyhän Olavin Killan alaosastona vaalien Laxmanin perintöä ja yhdistäen
hänestä kiinnostuneet ympäri maailman. Seuran käynnistämisen kantavana
voimana on ollut oopperalaulaja Chieko Okabe-Silvasti, joka on
väsymättömästi luonut yhteyksiä Savonlinnan, Suomen ja Japanin välille
niin että on saatu lisää tietoa isä ja poika Laxmanin suhteista
Japaniin.
Pyhän Olavin Killan jäsenet ovat tervetulleita Seuran tilaajajäseniksi
tilaamalla uutiskirjeen sähköpostiinsa. Seura valitsee keskuudestaan
työjäsenet, jotka ovat toimineet Laxmanin tunnettuuden edistämiseksi.
Sponsorina on mahdollista lahjoittaa rahaa mm. nettisivun ylläpitoon ja
kehittämiseen.
Laxman-seuran toiminnan käynnistäminen aloittaa Pyhän
Olavin Killan 100-vuotisjuhlavuoden. Laxman-Seura aloittaa
toimintansa Pyhän Olavin Killan alaosastona.
Pyhän Olavin Kilta on savonlinnalainen historian
harrastajien yhdistys, joka viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhliaan.
Laxman-sivuston julkaiseminen ja Laxman-Seuran perustaminen on uusi
avaus, jolla juhlistetaan ja jatketaan 100-vuotista Killan aktiivista
toimintaa historian tunnetuksi tekemiseksi.
Perustamiskokous perjantaina 16.2. klo 11:00 Riihisaaren museo
(Savonlinna) (englanniksi)
Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan Laxman-seuran perustavaan
kokoukseen, ole ystävällinen ja ilmoittaudu sihteerille
(secretary@laxman.academy). Ilmoita samalla nimesi, tittelisi,
ammattinimekkeesi ja mahdollinen instituutio, jota edustat. Saat
vastauspostina linkin kokousaineistoon.
Tervetuloa
Lisätietoja antaa:
Pellervo Kokkonen
sihteeri
Kansainvälinen Erik Laxman -seura (perustettava)
secretary@laxman.academy
Puh. 050 499 9452
https://www.laxman.academy/fi/
perjantai 26. tammikuuta 2024
Nälkälinnanmäki yhä iso mahdollisuus -kannanotto
Nälkälinnanmäki yhä iso mahdollisuus
Historiallinen
Nälkälinnanmäki ja sen entinen kirjastorakennus ovat olleet
keskustelun alla jo vuosia. Nyt ollaan tilanteessa, jossa alue ja sen
arkkitehtonisesti merkittävä ja ainutlaatuinen rakennus ovat
todellisen liipaisimen alla. Savonlinnan kaupunki on samaan aikaan
luopumassa valmiista ainutlaatuisesta rakennuksesta kevein perustein,
vaikka pyrkimyksenä on matkailun ympärivuotistaminen ja
monipuolinen alueen kehittäminen. Nälkälinnanmäki voisi helposti
olla tukemassa näitä pyrkimyksiä, jos tällaiselle kehittämiselle
annetaan aito mahdollisuus.
Nälkälinnanmäen historiallinen merkitys puistona, näköalakukkulana ja osana Olavinlinnan miljöötä on kiistaton. Alue on ollut tärkeä osa kaupungin kulttuurihistoriaa vuosisatojen ajan. Myös kirjaston vuosikymmeninä Nälkälinnanmäen merkitys kaupungin asukkaille säilyi tärkeänä. Edelleen tänäkin päivänä se on paikkana ja historiallisena puistoalueena merkittävä osa kaupunkialuetta.
Olavinlinnan
550-juhlavuoden kynnyksellä mäen merkitys ja samalla mahdollisuudet
korostuvat entisestään. Vuoteen 1963 asti mäellä olleesta
näkötornista käsin kuvattiin ja piirrettiin linnaa. Se oli
merkittävä osa kaupungin matkailua ja voisi olla vielä nykyäänkin
toteutettuna merkittävä tulonlähde.
Huhtikuussa
1962 kaupunginvaltuusto päätti, että uusi kirjastotalo sijoitetaan
Nälkälinnanmäelle. Professori Otto-Iivari Meurman mainitsee
tulevan kirjaston sijainnista lausunnossaan 20.3.1962 Savonlinnan
kaupunginhallitukselle muun muassa seuraavaa: ”…
paikka keskeisyytensä vuoksi olisi tarkoitukseen erittäin sopiva,
erityisesti koska rakennus saisi ympärilleen puiston, joka
virkistystä tarjoavana ja katumelusta eristävänä olisi kirjaston
kannalta mitä toivottavin. Edellyttäen
siis, että näköalarakennuksen tarve kirjaston yhteydessä voidaan
tyydyttää,
olen valmis puoltamaan Nälkälinnan mäen käyttämistä
kirjastotalon tontiksi.”.
Ymmärrämme
kaupungin taloudelliset realiteetit ja säästöpaineet sekä
pyrkimykset luopua tyhjistä kiinteistöistä. Kuitenkin
Nälkälinnanmäki ja sen vanha, täysin käyttökuntoinen ja
aikanaan kauneimpana pidetty kirjastorakennus on sen tarjoamine
mahdollisuuksineen säilytettävä. Se ei saa kuulua edellä
mainittuihin pyrkimyksiin.
Vaadimme Savonlinnan kaupunkia ja kaupunginvaltuustoa vielä antamaan mahdollisuuden Nälkälinnanmäen entiselle kirjastorakennukselle ja jatkamaan rakennuksen lämpimänä pitämistä ainakin yli tämän lämmityskauden. Tällä välin voidaan vielä avata avoin, rajoitetun ajan kestävä laaja haku alueen ja rakennuksen kehittämistä koskevista ideoista. Annetaan Nälkälinnanmäestä mahdollisesti kiinnostuville tahoille vielä aito mahdollisuus tarttua tilanteeseen!
Nälkälinnanmäen
kohtalo on herättänyt laajalti keskustelua. Mikäli rakennuksen
annetaan kaupungin omasta toimesta tietoisesti tuhoutua purkukuntoon,
ratkaisua tullaan pian ja kauan katumaan.
Pidetään siis
rakennus lämpimänä ja annetaan Nälkälinnanmäelle rakennuksineen
mahdollisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla kaupungin
viihtyisyyteen myös tulevaisuudessa, sekä asukkaita että matkailua
ajatellen.
Savonlinnassa
26.1.2024
Pyhän Olavin Kilta ry:n hallitus
POK kannanotto Nälkälinnanmäki 2024
pdf-muodossa
maanantai 18. joulukuuta 2023
sunnuntai 29. lokakuuta 2023
HYVINVOINNIN HISTORIA -LUENTOSARJA 2023-2024
HYVINVOINNIN HISTORIA -LUENTOSARJA 2023-2024
Keväälle 2024 suunnitellut luennot on peruutettu.
Lukuvuoden 2023–2024 luentosarjassa aiheena ovat käännekohdat suomalaisen hyvinvoinnin historiassa.
- Sarjan aloittaa dosentti Antti Häkkinen Helsingin yliopistosta. Miekalla, nälällä ja rutolla – sekä lamalla -esitelmässä käsitellään Suomen historian käännekohtia, joissa ravintoturvallisuus on ollut uhattuna ja äärimmillään ihmisiä on joukoittain kuollut nälkään.
- Luentosarjan toisessa luennossa, lokakuussa, Hanna Kuusi Helsingin yliopistosta pohtii sitä, miten suuret kansantaudit, ennen muuta tuberkuloosi, voitettiin.
- Syyskauden viimeisessä luennoissa marraskuussa dosentti Simo Laakkonen Turun yliopistosta kertoo maailman parhaasta keksinnöstä, eli vesi- ja jätehuollossa tapahtuneista muutoksista historian varrella.
- Kevätkauden aloittaa tammikuussa dosentti Lena Huldén Helsingin yliopistosta. Hän nostaa esiin ihmistä kautta aikain vaivanneet syöpäläiset sekä hiiret ja rotat, jotka ovat levittäneet tauteja ja tuhonneet ruokavarastoja.
- Helmikuun luennossa dosentti Ville Kivimäki Tampereen yliopistosta tarkastelee sotavuosien vaikeaa mielenterveystilannetta ja pohtii, mitä käsittelemättömät sotatraumat merkitsivät.
- Esitelmäsarjan päättää maaliskuussa dosentti Mikko Ylikangas Suomen Akatemiasta. Hän käsittelee luennossaan huumeiden käyttöä sotavuosina.
Luentosarjaa ovat suunnitelleet yhdessä Savonlinnan kesäyliopisto, Riihisaari –Savonlinnan museo, Kansallismuseo / Olavinlinna ja Pyhän Olavin Kilta. Luentosarjaa koordinoi ja juontaa dosentti Jyrki Paaskoski.
Luentoja voi seurata paikan päällä, Riihisaaressa Savonlinnan museossa tai verkossa. Verkko-osallistumista varten pitää ilmoittautua osallistumislinkin saamiseksi, Riihisaareen tulijoiden ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Osallistumismaksu maksetaan Riihisaaressa paikan päällä tai etäosallistujaksi ilmoittautumisen yhteydessä verkossa.
Luentojen ajat, otsikot ja luennoijat:
27.9. klo 18:00 – 20:00 Ravinto ja kriisit – käännekohtia suomalaisen hyvinvoinnin historiassa, dosentti Antti Häkkinen, Helsingin yliopisto
31.10. klo 18:00 – 20:00 Kansantautien voittaminen – käännekohtia suomalaisen hyvinvoinnin historiassa, dosentti Hanna Kuusi, Helsingin yliopisto
28.11. klo 18:00 – 20:00 Maailman paras keksintö? Vesi- ja jätehuollon päävaiheita maassamme – käännekohtia suomalaisen hyvinvoinnin historiassa, dosentti Simo Laakkonen, Turun yliopisto
30.1.2024 klo 18:00 – 20:00 Rotat ja syöpäläiset tautien levittäjinä – käännekohtia suomalaisen hyvinvoinnin historiassa, dosentti Lena Huldén, Helsingin yliopisto
20.2. klo 18:00 – 20:00 Sota ja mielenterveys – käännekohtia suomalaisen hyvinvoinnin historiassa, dosentti Ville Kivimäki, Tampereen yliopisto
26.3. klo 18:00 – 20:00 Sota ja huumeet – käännekohtia suomalaisen hyvinvoinnin historiassa, dosentti Mikko Ylikangas, Suomen Akatemia
Lue lisää luentojen sisällöistä koulutuskalenterissamme tai ilmoittaudu etäosallistujaksi: https://savonlinnankesayliopisto.fi/koulutukset/luennot/
https://savonlinnankesayliopisto.fi/blogi/hyvinvoinnin-historia-luentosarja-2023-2024/
sunnuntai 27. elokuuta 2023
Pyhän Olavin perinnön jäljillä Savonlinnassa
TIEDOTE: Julkaisuvapaa heti (27.8.2023)
Pyhän Olavin perinnön jäljillä Savonlinnassa