Pyhän Olavin Kilta ry VUOSIKOKOUS pe 26.4.2024 klo 16.30 Savonlinnan kaupungintalon Tiiliputkassa

 
Pyydämme yhdistyksen jäseniä tarkistamaan, että jäsenmaksu (2023) on maksettu vuosikokoukseen mennessä. Vuosikokousilmoitus julkaistaan Itä-Savo -lehdessä 18.4.2024 (kuvassa):

Pyhän Olavin Kilta ry, vuosikokous

Perjantai 26. huhtikuuta 2024 klo 16:30

Savonlinnan kaupungintalon kokoustila Tiiliputka

Saapumisohje:

Sisäänkäynti suoraan Tiiliputkaan (vanha tiilirakennus osana kaupungintaloa) Kalmarinkadun puolelta. Ovea pidetään auki 15 minuuttia ennen kokousta. Myöhemmin tulijat voivat soittaa numeroon 050 499 9452 niin tullaan avaamaan.

”Savonlinnan sodat 1475–1944” kävelyopastus 29.2.

 

”Savonlinnan sodat 1475–1944” kävelyopastus 29.2.

Talvisodan Savonlinnan pommituksista tulee 29.2. ja 1.3. kuluneeksi 84 vuotta. Vuosipäivänä 29.2.2024 klo 16.00 järjestetään kävelyopastus aiheesta ”Savonlinnan sodat 1475–1944” reitillä Tallisaari - Olavintori – tuomiokirkko (kävelymatkan pituus n. 1,8 km). Opastuksessa kerrotaan Olavinlinnan perustamisesta lähtien 1475 Savonlinnan aluetta koskeneiden sotien tapahtumista. Oppaana toimii Timo Auvinen. Kesto on 1–1,5 tuntia. Opastus on maksuton.

Olavinlinnan perustamisen jälkeen Savonlinna on kärsinyt kymmenkunnan eri sodan tapahtumista. Ne kaikki liittyvät itäiseen naapuriimme, myös omat sisällissotamme Nuijasota ja Sisällissota 1918. Tapahtumien kirjo kattaa asutuksen täystuhoja, Olavinlinnan valtauksia, ilmapommituksia, tiukkoja neuvotteluja ja jopa uskonsodan piirteitä. Savonlinna on ollut ruotsalainen linnakaupunki, venäläinen rajakaupunki ja suomalainen pikkukaupunki sekä Saimaan vesi- ja maaliikenteen strateginen solmukohta.

Opastus on osa Pyhän Olavin Kilta ry:n 100-vuotisjuhlaohjelmaa ja kansainvälisen matkailuoppaan päivän 21.2. tapahtumia.  Järjestäjinä ovat Pyhän Olavin Kilta ry ja Savonlinnan oppaat ry.

Lisätietoja:

Timo Auvinen, 050 541 6947, pyhanolavinkilta@gmail.com

Kuvat:

Olavinlinnan piiritys1788 (finna), Savonlinnan Suojeluskunnan sotaan lähtö 1918 (T. Auvisen arkisto), Savonlinnan kirkko palaa pommituksen jälkeen 1940 (T. Auvisen arkisto), Savonlinnan pommituksien uhrien muistopaasi (T. Auvinen)

Erik Laxman -aiheinen sivusto julkaistaan ja kansainvälinen Erik Laxman -seura perustetaan 16.2. 2024

 Jäsentiedote

Erik Laxman -aiheinen sivusto julkaistaan ja kansainvälinen Erik Laxman
-seura perustetaan 16.2. 2024

Erik Laxman (1737-1796) oli Savonlinnassa syntynyt luonnontutkija, joka
työskenteli Venäjän Keisarillisen Tiedeakatemian professorina ja valtion
mineralogisena tutkimusmatkailijana Siperiassa. Laxman oli
kirjeenvaihdossa ruotsalaisen Carl von Linnén kanssa ja oli valistuksen
ajan hengessä uranuurtaja monille tieteenaloilla. Laxman myös hankki
tietoa Japanista ja piti yhteyttä suljettuun Japaniin. Erik Laxmanin
poika Adam matkusti venäläisen retkikunnan johtajana Japaniin. Laxmanit
ovat hyvin tunnettuja Japanissa. Suomessa Erik Laxman on jäänyt moniin
aikalaisiinsa verrattuna tuntemattomaksi. Asianharrastajat Savonlinnassa
ja Japanissa sekä tieteenhistorioitsijat ovat muutaman vuoden ajan
aktivoineet yhteistyötä ja julkaisutoimintaa tehdäkseen Erik Laxmania
tunnetuksi.

Perjantaina Riihisaaren museossa saavutetaan yksi merkkipaalu, kun
voidaan julkaista Laxmanista kertova nettisivu www.laxman.academy.
Sivulle on koottu tietoa Laxmanin lapsuudesta Savonlinnassa,
tieteellisestä työstä Venäjällä sekä yhteyksistä Japaniin. Sivusto
toimii julkaisukanavana Laxmaniin liittyville aineistoille. Sivusto
palvelee käyttäjiä suomen, ruotsin, japanin ja englannin kielellä.
Sivustossa julkaistaan ensisijaisesti yleistajuisia aihepiiriin
liittyviä artikkeleita, joita asianharrastajat voivat hyödyntää.
Toivotaan myös että koulut löytäisivät sivuston ja voisivat käyttää sitä
opetuksen tukena. Sivuston taustavoimia ovat olleet pitkään Erik
Laxmania tutkinut Psyk. Lis.  Juhani Heiska, Laxmania Japanin
näkökulmasta tutkinut FM Chikage Konishi-Räsänen sekä maantieteen
historian tutkija FT Pellervo Kokkonen.

Ennen julkistamistilaisuutta Riihisaaressa perustetaan kansainvälinen
Erik Laxman -seura. (International Erik Laxman Society). Seura toimii
Pyhän Olavin Killan alaosastona vaalien Laxmanin perintöä ja yhdistäen
hänestä kiinnostuneet ympäri maailman. Seuran käynnistämisen kantavana
voimana on ollut oopperalaulaja Chieko Okabe-Silvasti, joka on
väsymättömästi luonut yhteyksiä Savonlinnan, Suomen ja Japanin välille
niin että on saatu lisää tietoa isä ja poika Laxmanin suhteista
Japaniin.

Pyhän Olavin Killan jäsenet ovat tervetulleita Seuran tilaajajäseniksi
tilaamalla uutiskirjeen sähköpostiinsa. Seura valitsee keskuudestaan
työjäsenet, jotka ovat toimineet Laxmanin tunnettuuden edistämiseksi.
Sponsorina on mahdollista lahjoittaa rahaa mm. nettisivun ylläpitoon ja
kehittämiseen.

Laxman-seuran toiminnan käynnistäminen aloittaa Pyhän
Olavin Killan 100-vuotisjuhlavuoden. Laxman-Seura aloittaa
toimintansa Pyhän Olavin Killan alaosastona.

Pyhän Olavin Kilta on savonlinnalainen historian
harrastajien yhdistys, joka viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhliaan.
Laxman-sivuston julkaiseminen ja Laxman-Seuran perustaminen on uusi
avaus, jolla juhlistetaan ja jatketaan 100-vuotista Killan aktiivista
toimintaa historian tunnetuksi tekemiseksi.

Perustamiskokous perjantaina 16.2. klo 11:00 Riihisaaren museo
(Savonlinna) (englanniksi)
Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan Laxman-seuran perustavaan
kokoukseen, ole ystävällinen ja ilmoittaudu sihteerille
(secretary@laxman.academy). Ilmoita samalla nimesi, tittelisi,
ammattinimekkeesi ja mahdollinen instituutio, jota edustat. Saat
vastauspostina linkin kokousaineistoon.

Tervetuloa

Lisätietoja antaa:
Pellervo Kokkonen
sihteeri
Kansainvälinen Erik Laxman -seura (perustettava)
secretary@laxman.academy
Puh. 050 499 9452

https://www.laxman.academy/fi/etusivu/

Nälkälinnanmäki yhä iso mahdollisuus -kannanotto

 

Nälkälinnanmäki yhä iso mahdollisuus

Historiallinen Nälkälinnanmäki ja sen entinen kirjastorakennus ovat olleet keskustelun alla jo vuosia. Nyt ollaan tilanteessa, jossa alue ja sen arkkitehtonisesti merkittävä ja ainutlaatuinen rakennus ovat todellisen liipaisimen alla. Savonlinnan kaupunki on samaan aikaan luopumassa valmiista ainutlaatuisesta rakennuksesta kevein perustein, vaikka pyrkimyksenä on matkailun ympärivuotistaminen ja monipuolinen alueen kehittäminen. Nälkälinnanmäki voisi helposti olla tukemassa näitä pyrkimyksiä, jos tällaiselle kehittämiselle annetaan aito mahdollisuus.

Nälkälinnanmäen historiallinen merkitys puistona, näköalakukkulana ja osana Olavinlinnan miljöötä on kiistaton. Alue on ollut tärkeä osa kaupungin kulttuurihistoriaa vuosisatojen ajan. Myös kirjaston vuosikymmeninä Nälkälinnanmäen merkitys kaupungin asukkaille säilyi tärkeänä. Edelleen tänäkin päivänä se on paikkana ja historiallisena puistoalueena merkittävä osa kaupunkialuetta.

Olavinlinnan 550-juhlavuoden kynnyksellä mäen merkitys ja samalla mahdollisuudet korostuvat entisestään. Vuoteen 1963 asti mäellä olleesta näkötornista käsin kuvattiin ja piirrettiin linnaa. Se oli merkittävä osa kaupungin matkailua ja voisi olla vielä nykyäänkin toteutettuna merkittävä tulonlähde.

Huhtikuussa 1962 kaupunginvaltuusto päätti, että uusi kirjastotalo sijoitetaan Nälkälinnanmäelle. Professori Otto-Iivari Meurman mainitsee tulevan kirjaston sijainnista lausunnossaan 20.3.1962 Savonlinnan kaupunginhallitukselle muun muassa seuraavaa: ”… paikka keskeisyytensä vuoksi olisi tarkoitukseen erittäin sopiva, erityisesti koska rakennus saisi ympärilleen puiston, joka virkistystä tarjoavana ja katumelusta eristävänä olisi kirjaston kannalta mitä toivottavin. Edellyttäen siis, että näköalarakennuksen tarve kirjaston yhteydessä voidaan tyydyttää, olen valmis puoltamaan Nälkälinnan mäen käyttämistä kirjastotalon tontiksi.”.

Ymmärrämme kaupungin taloudelliset realiteetit ja säästöpaineet sekä pyrkimykset luopua tyhjistä kiinteistöistä. Kuitenkin Nälkälinnanmäki ja sen vanha, täysin käyttökuntoinen ja aikanaan kauneimpana pidetty kirjastorakennus on sen tarjoamine mahdollisuuksineen säilytettävä. Se ei saa kuulua edellä mainittuihin pyrkimyksiin.

Vaadimme Savonlinnan kaupunkia ja kaupunginvaltuustoa vielä antamaan mahdollisuuden Nälkälinnanmäen entiselle kirjastorakennukselle ja jatkamaan rakennuksen lämpimänä pitämistä ainakin yli tämän lämmityskauden. Tällä välin voidaan vielä avata avoin, rajoitetun ajan kestävä laaja haku alueen ja rakennuksen kehittämistä koskevista ideoista. Annetaan Nälkälinnanmäestä mahdollisesti kiinnostuville tahoille vielä aito mahdollisuus tarttua tilanteeseen!

Nälkälinnanmäen kohtalo on herättänyt laajalti keskustelua. Mikäli rakennuksen annetaan kaupungin omasta toimesta tietoisesti tuhoutua purkukuntoon, ratkaisua tullaan pian ja kauan katumaan. 
Pidetään siis rakennus lämpimänä ja annetaan Nälkälinnanmäelle rakennuksineen mahdollisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla kaupungin viihtyisyyteen myös tulevaisuudessa, sekä asukkaita että matkailua ajatellen.

Savonlinnassa 26.1.2024

Pyhän Olavin Kilta ry:n hallitus


POK kannanotto Nälkälinnanmäki 2024
pdf-muodossa