lauantai 31. toukokuuta 2025

Olavinlinna 550 vuotta -juhlaseminaari


Olavinlinna 550 vuotta -juhlaseminaari


Kuva:  Johann Caspar Weinrauch (1765-1846), Olavinlinnan piiritys.
Nordischer Kriegsschauplaz, Nyslott 1788. Wien Museum. 


Osana Olavinlinnan 550 -juhlavuotta järjestetään Olavinlinnan piiritys 1788 -tapahtuma, johon sisältyy myös tieteellinen seminaari Olavinlinnan historiasta pe 5.9.2025 klo 10-16 Riihisaaren museossa. Juhlaseminaarin tavoitteena on tarkastella linnan historiallista merkitystä eri aikoina huomioiden alan uusi tutkimus ja tulkinnat. 

Ilmoittautuminen seminaariin tapahtuu Linnalan opiston kautta ma 2.6.2025 klo 9.00 alkaen. Verkon kautta (em. linkki) on mahdollista seurata seminaaria myös ilman ennakkoilmoittautumista. 

Ilmoittautuminen seminaariin on mahdollista myös Linnalan toimistossa, os. Sotilaspojankatu 7, Savonlinna. Avoinna ma-to klo 10-14 ja pe klo 10-12 tai puhelimitse 015 51180. Toimisto on suljettu 23.6.-25.7.2025.

Ohjelma

10.00-10.10 Seminaarin avaus. Tervehdykset.

10.10-10.30 prof. Timo Vihavainen, Olavinlinnan merkityksen ja siihen liittyvien käsitysten muuttuminen

I Olavinlinna keskiajalla

10.30-10.50 prof. Jukka Korpela, Olavinlinnan synty ja funktio sekä valtakunnan raja keskiajalla

10.50-11.10 prof. Tuomas Heikkilä, Keskiajan Suomi -syrjäistä rajamaata vai kultturi(n)en kohtauspaikka?

11.10-11.30 dos. Tapio Salminen, Yhteydenpito unionivaltakunnan ja Ruotsin sisällä ja kansainväliset yhteydet keskiajan lopulla ja uuden ajan alussa

11.30-11.50 dos. Susanna Niiranen, Pyhä Olavi ja hänen perintönsä pohjolassa ja Baltiassa

11.50-12.10 keskustelua

II Uuden ajan alku

12.10-12.30 dos. prof. Kustaa Hj. Vilkuna, Ruoka ja juoma Olavinlinnassa 1500-1600-luvuilla

12.30-12.50 dos. Olli Matikainen, Olavinlinna 1590-luvun kriisissä

12.50-13.10 keskustelua

13.10-14.00 lounas

III Olavinlinnan venäläinen kausi

14.00-14.20 dos. Anu Koskivirta-Karonen, Rajariidoista historiakiistelyyn: konflikteja Olavinlinnan varjossa 1700- ja 1800-luvulla

14.20-14.40 dos. Jussi Nuorteva, Sotaa ja politiikkaa Savossa 1788-1790

14.40-15.00 dos. Jyrki Paaskoski, Olavinlinnan uusi asema 1790-1809

15.00-15.20 Museoviraston edustaja, OIavinlinna, käyttö ja hoito 1800-luvulla ja sen jälkeen

15.20-16.00 Yleiskeskustelu

Seminaarin järjestävät yhteistyössä Pyhän OIavin Kilta ry, Tykkipursiyhdistys, Riihisaaren museo ja Linnalan opisto. Seminaari on osallistujille maksuton, sillä Olavinlinnan piiritys 1788 -tapahtumakokonaisuutta on ollut tukemassa useat Pyhän Olavin Killan verkkosivulla mainitut rahoittajat.


torstai 8. toukokuuta 2025

Kutsu POK:n jäsenille Afterworks-tapaamiseen Saimaan maku -kahvilassa pe 9.5.2025 klo 16.30

 

Hyvät Pyhän Olavin Killan jäsenet,

tervetuloa pe 9.5.2025 klo 16.30 alkaen vapaamuotoiseen afterworks-tapaamiseen Saimaan maku -kahvilaan (Puistokatu 3, Savonlinna). Tule tapaamaan toisia kotiseutumme menneisyydestä kiinnostuneita sekä kertomaan, miten sinä haluaisit harrastaa historiaa Pyhän Olavin Killan kanssa. Omakustanteinen tarjoilu.

Tervetuloa!

T. Susanna P.  ja Pellervo / POKin hallitus


keskiviikko 7. toukokuuta 2025

Pyhän Olavin Kilta hallitus 2025-2026

 

Pyhän Olavin Kilta ry


Hallitus 2025-2026


Kristian Liljeström pj.

Nikke Kaartinen
Pellervo Kokkonen
Kari Kärkkäinen
Susanna Niiranen
Susanna Peura
Timo Vihavainen


























lauantai 12. huhtikuuta 2025

Pyhän Olavin Kilta ry:n VUOSIKOKOUS ja Jussi Nuortevan esitelmä "Olavinlinna 550 - linna ja sen merkitys sodan ja rauhan aikoina" ti 22.4.2025 Riihisaaressa

 

Pyhän Olavin Killan vuosikokousesitelmä (videoitu)

ti 22.4.2025 klo 18-20 yleisölle avoin tilaisuus
Riihisaari - Savonlinnan museo, korkea sali




"Olavinlinna 550 - linna ja sen merkitys sodan ja rauhan aikoina"

Esitelmässä tarkastellaan linnan perustamisvaiheita ja siihen liittyviä alkuperäislähteitä ja pohjoismaisen unionikuningaskunnan tilannetta 1475. Toinen painopiste on Kustaa III:n sota Savossa 1788-1790. Kiinnostus linnaan ja sen historiaan voimistui 1800-luvulla, etenkin kansallisen heräämisen aikana 1800-luvun puolivälistä lähtien. Sillä on merkittävä asema myös Suomen puolustustahdon symbolina idästä koettua uhkaa vastaan.

Jussi Nuorteva on teologian tohtori, filosofian lisensiaatti ja Helsingin yliopiston dosentti. Hän toimi Kansallisarkiston pääjohtajana 2003-2022 ja Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kanslerina 2017-2024. Nykyisin Nuorteva on Suomenlinnakeskuksesta, Ehrensvärd-museosta ja linnoitussaarten opastoiminnasta vastaavan Ehrensvärd-seuran puheenjohtaja. Hän on kirjoittanut ja toimittanut yli 30 teosta historiatieteiden eri aloilta.

Esitelmän videotallenne (lisätty 24.4.2025) >>

Pyhän Olavin Kilta ja Riihisaari

https://fb.me/e/dGhq8gsoP

Kuva:
Keskiaikainen "pyhimysveistos" Tukholman Suurkirkossa
JNuorteva 10.4.2025






VUOSIKOKOUS

pidetään ti 22.4.2025
klo 16.15 Savonlinnan museo Riihisaari,
kokoustila Kavassi. Myös etäyhteys.
Ilmoittaudu kokoukseen
17.4.2025 mennessä:
pyhanolavinkilta@gmail.com
tai tekstiviestinä 0440675646.
Kutsu, esityslista, kokousmateriaali ja etäyhteyslinkki lähetetään osallistujille ilmoittautumisen perusteella.
Kokouksessa käsitellään
sääntömääräiset asiat.
Tervetuloa!
Pyhän Olavin Kilta ry:n
hallitus



********

torstai 13. helmikuuta 2025

maanantai 3. helmikuuta 2025

Avoin keskustelutilaisuus Nälkälinnanmäen käyttöönotosta 5.2.2025 Riihisaaren museolla klo 18-20


Tule keskustelemaan Nälkälinnanmäen käyttöönotosta

Savonlinnan kaupunki järjestää avoimen keskustelutilaisuuden Nälkälinnanmäen käyttöönotosta kuntalaisille sekä taiteen ja kulttuurin edustajille keskiviikkona 5.2.2025 klo 18–20 Riihisaaren museolla. Ennen tilaisuutta Nälkälinnanmäellä on avoimet ovet klo 17–17.45, jolloin on mahdollisuus tutustua tiloihin.

Millaista käyttöä Nälkälinnanmäellä voisi jatkossa olla kulttuuritalona, kansalaisten kokoontumispaikkana, taidemuseona tai jonakin muuna?

Keskustelutilaisuudessa vapaan kentän puheenvuoron käyttää Nälkälinnanmäki-aktiivi Eeva Simola. Tilaisuuteen kutsutaan laajasti paikalle taide- ja luovan alan toimijoita sekä muita aiheesta kiinnostuneita. Kaupungin edustajina illassa ovat tapahtumapäällikkö Marita Kajander, kulttuurituottaja, va. kulttuurijohtaja Elina Kosonen, kiinteistöjohtaja Jukka Oikari sekä sivistystoimenjohtaja Mikko Ripatti. Tapahtumaa isännöi museonjohtaja Nikke Kaartinen.

Tiedote/kutsu >>

perjantai 3. tammikuuta 2025

Tiivistelmä Killan historiikista 1924–2024

 


Pyhän Olavin Kilta ry 100 vuotta

Tiivistelmä Killan historiikista 1924–2024




1800-luku oli suuren murroksen aikaa Suomessa. Pitkän rauhan aika toi mahdollisuuden oman kulttuurin ja identiteetin etsimiseen ja löytämiseen. Maa tarvitsi muistomerkkejä omasta historiastaan, ja myös Savonlinnan asukkaat löysivät Olavinlinnan sen 400 v juhlien myötä 1875. Onneksi valtakunnassa oli arvovaltaisia ja sivistyneitä henkilöitä, jotka auttoivat kaupunkia huomaamaan keskeisen vahvuutensa. Savonlinnalla olikin yhtäkkiä käsissään mahdollisuus, jonka oikealla hyödyntämisellä pieni, mutta kehittyvä kaupunki voisi luoda itselleen ainutlaatuisen identiteetin.

Kipeiden vaiheiden jälkeen 1920-luvulla itsenäisellä Suomella oli vihdoin mahdollisuus toteuttaa oman historiansa esilletuomista omalla tavallaan.

Siispä, kun Olavinlinnan 450 v juhla lähestyi 1924, Savonlinna oli Itä-Suomen kehittynein kaupunki. Se lupasi hyvää. Pyhän Olavin Kilta perustettiin valmistelemaan juhlia, ja rekisteröitiin tasan 100 vuotta sitten vaalimaan Olavinlinnan historiaa. Maassa syntyi liki kansanliike asian hyväksi. Jo ensimmäisenä toimintavuotena Killan jäsenluku nousi toiselle tuhannelle, joista noin sata oli savonlinnalaisia. Jäsenlista oli kuin valtakunnan ”kuka kukin on”, ja asian kruunasivat Ruotsin kuningas Kustaa V, prinssi Vilhelm ja presidentti Relander liittymällä Killan elinikäisiksi Killan kunniajäseniksi vieraillullaan Savonlinnassa 1925.

Killan ensimmäiset toimet painottuivat nykytermein sanottuna vahvasti ”tarinaan ja sisältöön”. Ajatus oli herättää kävijöiden mielenkiinto erilaisin sisustusratkaisuin, avata kahvila, museo ja matkamuistomyymälä sekä hoitaa vierailijoiden opastusta. ”Muinaistieteellinen toimikunta suhtautui kuitenkin useimmiten Killan aloitteisiin varovasti ja pidättyvästi” kirjoitti Killan pitkäaikainen puheenjohtaja Juhani Auvinen Killan historiikissa sen 60 ensimmäiseltä vuodelta. Museoviranomaisten mielestä linnan historian ja rakenteiden tutkiminen sekä linnan entisöinti tulee olla etusijalla. Molempien tavoitteet toteutuivat. Aina vuoteen 1960 asti Killan kautta ohjattiin sen omia ja julkisia varoja linnan hyväksi monia miljoonia sen aikaisia markkoja. Se oli linnan ylläpidon kannalta ratkaisevan tärkeää. Suuri entisöintityö valmistui 1975 linnan 500 v juhliin, joita Kilta oli jälleen järjestämässä.

Jo Killan perustamisen yhteydessä syntynyt museoajatus sai 30-luvulla vauhtia, kun lehtori ja kirjailija Ernst Lampén innosti historian ammattilaiset ja harrastajat tukemaan ajatusta. Pyhän Olavin Kilta hankki ja sai riittävän määrärahan, ja niin sen ylläpitämä museo avattiin linnassa 1939. Linnan korjausten vuoksi museo suljettiin 60-luvulla, ja 1980-luvun alussa Kilta lahjoitti yli 7000 esinettä Riihisaareen maakuntamuseon peruskokoelmaksi. Kilta on museon ystäväyhdistys ja lukuisia projekteja on toteutettu yhdessä. Ainutlaatuinen museon höyrylaivasto sai hiljattain Killalta ja sen yhteistyökumppaneilta yli 4000 e lahjoituksen. Museo arvostaa yhteistyötä kahmimalla vuoden museo tittelin 2023 sekä vuoden museojulkaisu-tittelin 2024. Se on kiistämättä osoittanut tarpeellisuutensa Savonlinnan kaupungin hyväksi.

Killan ansiosta säilyivät myös mm. Saima-talo ja Putka. Kaupunki oli jo tehnyt aiesopimuksen rakennusyhtiön kanssa paikalle rakennettavista taloista, kun Kilta puheenjohtaja Pentti Salervon johdolla ryhtyi toimeen. Killan ansiosta saamme yhä nauttia jonkin verran puutalokaupungin tunnelmaa, ja lettuja Kalliolinnassa. Olavinlinnan ympäristössä on aina oltava varuillaan, mistä grynderin tai viranomaisen suunnitelmasta joku kaavan tai muu muutosehdotus löytyy.

Kilta on ollut varovainen kannanotoissaan, mutta reagoi tarvittaessa, kuten nyt viimeksi Nälkälinnan mäen suhteen. Kilta ihmetteli kymmenisen vuotta sitten, miksi kaupungin strategiasta poistettiin - ilmeisen pysyvästi - alueen historia ja Olavinlinna. Museovirastokin kyseli joskus alueen toimijoiden mielipiteitä yhteistyöstä Olavinlinnan kanssa. Killan kanta oli, että Museoviraston ja Senaattikiinteistöjen rooli on olla linnan vuokraisäntiä, mutta sisältöjen osalta kannattaa kuunnella kulttuurin-, taiteen- ja kolmannen sektorin toimijoita. Oopperajuhlat on siitä paras esimerkki. Killan sisältöehdotuksiin hallintoviranomaiset suhtautuvat edelleen yhtä varovasti ja pidättyvästi, kuin 100 vuotta sitten. Paikallisesti Kilta on aina ollut Olavinlinnan ystäväyhdistys, ja vuosien varrella monipuolisesta yhteistyöstä ovat kaikki hyötyneet.

Myös Killan kumppaneidensa kanssa järjestämät retket, luennot ja tapahtumat ovat aina olleet jäsenistölle ja yleisölle tärkeitä. Niissä perinteinen yhteisöllisyys on vielä voimissaan. Yleisöluentoja on järjestetty Killan perustamisesta lähtien, ja luennoitsijat joskus ihmettelevät, mitä Savonlinnan juomaveteen on sekoitettu, kun kiinnostus historiaan on niin suurta. Killan kevätretki yhdessä Linnalan opiston ja Savonlinnan oppaiden kanssa myydään loppuun joka kevät yhdessä päivässä. Killan vastuulla oli vuosikymmeniä pitää yllä ikivanhaa Olavin päivän juhlaperinnettä heinäkuun 29. päivänä. Siitä kehittyi nykyisin kaupungin ylivoimaisesti merkittävin vuotuinen kansalaistapahtuma. Viime vuosina Killan osuus on järjestää silloin Pässinpeijaisten nimellä lounastilaisuus luentoineen ja muine ohjelmineen.

Killan julkaisutoiminnan ehdoton helmi on professori Helge Pohjolan-Pirhosen kattava teos ”Olavinlinnan historialliset vaiheet”, josta digivedos tullaan julkaisemaan piakkoin. Kilta on julkaissut useita Olavinlinnan opaskirjoja ja historiikkeja, ja tärkeä on myös Antero Sinisalon kirja Olavinlinnan rakennushistoriasta.

Viime vuosilta voidaan mainita ”Muuttuva Savonlinna” kuvateos, jolla korjattiin myös mukavasti Killan taloutta.

Kilta on myös tehnyt aloitteita useisiin eri hankkeisiin. Mm. Etelä-Savon rahaston tuella selvitettiin 1700-luvun tykkijollan replikan rakentamista. Jollaa ei toistaiseksi ole saatu, mutta hankkeen tuotoksena täälläkin nähdään Sulkavalla aktiivisesti toimivan Tykkipursiyhdistyksen jäseniä univormuissaan ja aikakauden asuissaan. Ensi vuodeksi suunnitteluun Olavinlinnan piiritys 1788-tapahtumaan taistelunäytöksineen ja linnan juhlineen, on kutsuttu sotahistorian harrastajia Ruotsia myöten.

Kunniapuheenjohtaja Pentti Salervo totesi Killan 80-vuotisjuhlassa, että jos Pyhän Olavin Kiltaa ei olisi, se pitäisi pikimmiten perustaa. Juuri nyt - ja taas kerran - Suomen itärajan tilanteen vuoksi, on erityisen suuri tarve lisätä historiakulttuurin tajua ja arvostusta päättäjille ja koko kansalle. Kuinka voi arvostaa kotiseutuaan tai maataan, jos sitä ei tunne? Killan 100 vuotinen toiminta todistaa, että riippumaton historiallinen kansalaisjärjestö on joustava, tehokas ja edullinen resurssi tähän tarkoitukseen.

Timo Auvinen



Killan kunniapuheenjohtaja Timo Auvinen ja Tykkipursiyhdistyksen kunniavartiosto Olavinlinnassa 30.11.2024.

Kuvat: Timo Seppäläinen #pok100

Kuvaesitys Killan historiasta
Hajamerkintöjä Pyhän Olavin Killan historiasta #pok100
video:  
https://youtu.be/cqxx7nV7yvg