Olavinlinnan piiritys 1788 - historia

 


Olavinlinnan piiritys 1788


Kuva:  Johann Caspar Weinrauch (1765-1846), Olavinlinnan piiritys. Nordischer Kriegsschauplaz, Nyslott 1788. Wien Museum. 


Savon prikaati hyökkäsi 3.7.1788 Savonlinnaan, joka silloin oli Venäjän puolella rajaa. Vähäinen kaupunki vallattiin ilman vastarintaa, mutta linna ei suostunut avaamaan porttejaan, vaikka sitä Ruotsin kuninkaan, Kustaa III:n nimissä vaadittiin.

Rynnäkköä linnaa vastaan ei yritetty, eikä hyökkääjillä ollut mukanaan edes piiritystykistöä eikä rynnäkkötikkaita. Niinpä hyökkääjä, jolla oli 1700 miestä, jäi piirittämään linnan puolustajia, joita oli vain 230 henkeä.

Hyökkäys Savonlinnaan tehtiin jo ennen sodan julistamista. Kustaa III:n mielestä kahakka Puumalassa, jonka kuningas itse oli järjestänyt, antoi siihen oikeuden. Kustaa halusi joka tapauksessa hyökätä Venäjälle ja antoi Venäjälle ultimaatumin, johon se ei missään tapauksessa voinut suostua.

Katariina II nimitti hyökkäystä Savonlinnaan barbaariseksi väkivallanteoksi ja julisti 11.7. Ruotsille sodan jo ennen kuin sai ultimaatumin.

Hyökkääjän kannalta operaatio oli nolo epäonnistuminen, jonka sinetöi piirityksen lopettaminen 21.8. Hyökkääjän päättämätöntä ja puolinaista toimintaa selittää se, ettei sotaa  ollut vielä julistettu ja pelättiin kovien toimenpiteiden mahdollisia seurauksia.

Kustaa III:n hyökkäyssotaa pidetiin myös upseeripiireissä sallimattomana uhkapelinä, johon kuninkaalle ei ollut edes laillista oikeutta. Upseeripiireissä syntyikin liike sodan lopettamiseksi. Kapinamieliala huipentui ns. Anjalan liittokirjassa, joka allekirjoitettiin 12.8.1788.

Hyökkäyksen komentaja, eversti Berndt Johan Hastfehr piti yhteyksiä venäläisiin ja sai heiltä myös huomattavan summan rahaa. Hastfehr syrjäytettiin pian operaation johdosta ja haastettiin oikeuteen. Hänen tilalleen tuli eversti Curt von Stedingk, joka ei kuitenkaan enää kyennyt saamaan aikaan menestystä.

Olavinlinnan valloituksen epäonnistuminen ja Savonlinnan hylkääminen oli Ruotsille Kustaa III:n sodassa vakava takaisku, joka esti Ruotsin järvilaivastoa toiminasta Savonlinnan eteläpuolella.

Puolustajan kannalta taistelu Olavinlinnasta oli menestys, mitä myös keisarinna Katariina arvosti.


History >>

Lisää aiheesta >>

Turun rauhan raja 1743-1812 >>


Tykkipursiyhdistys, Timo Vihavainen 2023

<<

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti