Pyhän Olavin Killan 100-vuotisjuhla Olavinlinnassa 30.11.2024

Pyhän Olavin Killan 100-vuotisjuhla Olavinlinnassa 30.11.2024

Talven harmauden keskellä marraskuun viimeisenä iltana Pyhän Olavin linnan torneista ja ikkunoista loistivat valot kutsuvasti, kun linnan suojelemiseksi perustetun Pyhän Olavin Killan jäsenet ja huolella valikoidut kutsuvieraat suuntasivat kulkunsa hyisen virran ylitse linnan uumeniin.

Soihtujen valaisemalla linnan pihalla asianmukaisiin sotisopiin sonnustautunut Tykkipursiyhdistyksen kunniavartiosto saatteli juhlaväen adjutantin rakennuksen kautta juhlallisuuksien pitopaikoille.

Vieraiden ulkovaatteet vastaanottivat iloiset ja palvelualttiit Savonlinnan oppaiden piikatytöt, pukeutuneina yhdenmukaisesti vihreäruudullisiin hameisiin ja esiliinoihin. 

Vieraat ohjattiin sitten linnan keskushalliin, jossa he saivat kirjoittaa nimensä Pyhän Olavin Killan historialliseen vieraskirjaan, menneiden vuosien merkittävien killan jäsenten ja vieraiden joukkoon. Juhlavalla kättelyseremonialla ottivat vieraat vastaan killan puheenjohtaja Kristian Liljeström ja killan varapuheenjohtaja Kari Kärkkäinen, molemmat sonnustautuneina illan teeman mukaisesti juhla-asuun.

Kättelyseremonian ajan vieraita viihdytti Keskushallissa Savonlinna-kvartetti, joka taidokkaalla soitollaan loi keveän ja iloisen tunnelman linnan saleihin.

Juhlaan oli esitetty henkilökohtainen kutsu Pyhän Olavin Killan jäsenille ja merkittäville yhteistyökumppaneille. Kutsuvieraiden joukossa olivat edustettuina useat merkittävät tahot, kuten Kansallismuseo, Savonlinnan kaupunki sekä Etelä-Savon kulttuurirahasto, unohtamatta useita killan pitkäaikaisia hallituksen jäseniä. Paikalle saapui 87 vierasta, yhdessä loistavan esiintyjäkaartin kanssa täydentäen illan osallistujamäärän sataan, mikä oivallisesti sopi killan 100-vuotisjuhlan henkeen.

Vieraille oli esitetty toive pukeutua juhlavasti ja mahdollisesti jopa Pyhän Olavin Killan perustamisvuotta 1924 juhlistaen. Ilahduttavasti juhla-asuissa olikin nähtävissä herraväen yllä frakkeja ja tummia pukuja, monet rouvat puolestaan olivat vaatetettuina juhlaviin keskiaikaisiin asuihin sekä polvipituisiin leninkeihin 1920-luvun tyyliin. Moninkertaisilla helminauhoilla somistettuina, hiukset koristettuina höyhenin ja otsarivoin olivat he kuin tuulahdus menneisyydestä.

Linnan salit olivat valaistuina erilaisin lyhdyin ja elävin kynttilöin. Kuninkaansalin illallispöydän kattauksessa toistuivat Sturen ja Tottin sukujen vaakunavärit aivan kuten 100 vuotta aiemmin killan tupaantuliaisjuhlassa silloisessa Killan salissa.

Juhlatoimikunta, johon kuuluivat Susanna Peura, Merja Leppänen, Anne Paulasuo, Susanna Niiranen, Anu Liljeström, Aija Laukkanen, Timo Auvinen, Kristian Liljeström, Kari Kärkkäinen, Pekka Hintsanen sekä Timo Vihavainen, oli ahkerasti koko vuoden suunnitellut ja valmistellut juhlaa Pyhän Olavin Killaan hallituksen toimeksi antamana ja suunnitelmat hallituksella hyväksyttäen. Juhlan tuli olla juhlava tapahtuma, jossa mieliinpainuvalla tavalla tuotaisiin esille killan pitkäaikaista toimintaa ja merkittävyyttä alueen historian ylläpitämisessä sekä suunnitelmallisesta ja sinnikkäästä toiminnasta kaupungin historiallisten arvojen vaalimisen eteen.

Juhlatoimikunta kokoontui yhdessä useaan otteeseen, mm. Savonlinnan kaupungintalolla, vieraillen linnassa, mutta myös modernien, nykyaikaisten tapojen mukaan sähköisten etäyhteyksien välityksellä. Osallistuipa tällöin joku jäsen kokoukseen ihan toisesta maasta käsinkin!

Juhlatoimikunnan yhteistyön tuloksena saatiin suunnitelmista muodostettua monipuolinen, informatiivinen ja viihdyttävä kokonaisuus.

Tervehdysten jälkeen, kaikkien kutsuvieraiden ollessa saapuneina, juhlallisesti fanfaarin soitolla aloitettiin illan ohjelmallinen osuus. Puheenjohtaja Liljeström kohotti maljan toivottaen kaikki vieraat tervetulleiksi. Itseoikeutetusti illan avauspuheenvuoro oli annettu linnan suojeluspyhimykselle, Pyhälle Olaville, jonka hahmo niin useasti ennenkin on nähty killan pitkäaikaisen jäsenen ja kunniapuheenjohtaja Timo Auvisen yllä.

Puheessaan Pyhä Olavi muistutti Pyhän Olavin linnan vuosisataisesta merkityksestä alueen asukkaille. Hän kiitti Pyhän Olavin Killan jäseniä pyyteettömästä ja ahkerasta uurastuksesta linnan säilyttämisen eteen ja merkittävästä työstä historian vaalimisessa ja sen siirtämisessä tulevien sukupolvien tietoisuuteen. Yhtykäämme hänen toivomukseensa, että tämä työ jatkuisi uusin voimin seuraavankin vuosisadan ajan.

Pyhän Olavin isällisten, mieleenpainuvien sanojen jälkeen juhlavieraita pyydettiin siirtymään kongressisaliin.   

Kongressisalin ohjelmallisen osuuden aluksi kutsuvierasväki sai nauttia ihastuttavasta Koivu-aariasta. Aarian oopperasta Aino Savonlinna-kvartetin säestyksellä esitti suomalaisen oopperan kunnioitettu ja itseoikeutettu diiva, Savonlinnan oopperajuhlien perustaja Aino Ackte. Rouva Ackten hahmon on ottanut omakseen niin ikään kaupunkilaisille pitkältä ajalta tutuu sopraano Päivi Pylvänäinen, joka onnistuneesti vangitsi esitykseensä rouva Ackten hengen ja olemuksen.

Pyhän Olavin Killan perustamisessa merkittävä rooli oli Olavinlinnan restaurointitöistä vastanneella arkkitehti Sune Maconilla, joka sata vuotta sitten esitelmöi kaupunkilaisille linnan korjaustöistä. Nyt Juhlailtana Maconi - syntyperältään Kerimäen Makkosia - Susanna Niirasen esittämänä, siteerasi näitä esitelmiä ja killan perustamiseen liittyviä kirjoituksia, tuoden sadan vuoden takaiset asiat uudelleen vieraiden kuultavaksi.

Kunniapuheenjohtaja Timo Auvinen, nyt omana itsenään, kertoi yleisölle killan satavuotisesta historiasta, muistuttaen kaikkia killan merkittävästä roolista mm. kaupungin museotoiminnan aloittamisessa. 

Illan juhlapuheen piti Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kansleri Jussi Nuorteva. Hänen mielenkiintoinen esityksensä keskittyi kertomaan uusinta tietoa Armfeldtin suvusta.

Puheiden jälkeen vieraat ohjattiin Kuninkaansaliin juhlaillalliselle. 

Ennen illallisen alkamista kuninkaansalin täyttivät vielä hetkiseksi jousten sulosoinnut. Lähes henkeään pidättäen satapäinen kutsuvierasjoukko keskittyi kuuntelemaan, kun Savonlinna -kvartetti esitti Jean Sibeliuksen Andante Festivon. 

Kuninkaansalin pitkät pöydät oli katettu valkoisin pöytäliinoin, punaisin kukin ja vihrein oksin, sekä mustin ja oranssin värisien servetein. Pöytäkortit oli juhlatoimikunnan jäsen Merja Leppänen käsin koristeellisesti kirjoittanut, samoin kuin illan menun ja juhlan käsiohjelman. 

Linnan keittiön henkilökunta aloitti alkupalojen tarjoilun. Ruokalajien nimet olit juhlatoimikunta yhdessä tuumin kekseliäästi kirjannut historialliseen teemaan sopivaksi. Pöytiin katettuihin menuihin nimien taustalla olevista henkilöistä oli killan puheenjohtaja kirjoittanut vieraiden iloksi esittelyt Pyhän Olavin Killan historiaan liittyvistä henkilöistä, joille ruokalajit oli omistettu. 

Alkuruokana nautittiin kuohkeaa kanttarellikeittoa ja saaristolaisleipää.

Alkupalojen jälkeen kuultiin kahden vieraan, kuvitteellisten hahmojen rouvien Elise Burgman ja Ada Liljestörm muisteluita killan tupaantuliasjuhlasta. Rouvia esittivät killan ja juhlatoimikunnan jäsenet, Savonlinnan oppaat Anne Paulasuo ja Merja Leppänen. Rouvien hahmot ovat tulleet tutuksi kaupunkilaisille rooliopastuksilla, joiden aikana keskustellaan myös Pyhän Olavin Killan perustamisesta.

Pääruokana tarjoiltiin rapeaa porsaan kassleria säräjuureksien, perunaröstin ja kaneli-karamellikastikkeen kera tahi vaihtoehtoisesti oli vieras voinut valita lihan sijaan paistettua kuhaa appelsiini-viinikastikkeella tahi Grillattua punajuurta ja vuohenjuustoa balsamicokastikeella.

Pääruuan aluksi kutsuvierailla oli kunnia kuulla tervehdys ruotsin kuningas Kustaa V:ltä, ruotsiksi tietenkin. Ansiokkaasti ja tarvittavalla arvovallalla kuningasta esitti koko illan ajan Timo Vihavainen. Puheessaan kuningas muisteli vierailuaan Pyhän Olavin Linnaan vuonna 1925, muistuttaen, että hän samalla tuli allekirjoituksellaan liitetyksi Pyhän Olavin Killan elinikäisten jäsenien joukkoon. 

Pääruuan jälkeen rouvat Burgman ja Liljeström eivät malttaneet olla hiljaa vaan vielä kerran muistelivat juhlallisuuksia sadan vuoden takaa, mm. maljojen nostoa juhlallisella tavalla.

Jälkiruokana tarjoiltiin vielä marjapannacottaa sekä viinissä haudutettua marjakompottia ja kauragranolaa kahvin kera. 

Jälkiruuan yhteydessä puheenjohtaja Liljeström  ja varapuheenjohtaja Kärkkäinen muistivat pitkäaikaista jäsentä Anne Paulasuota kunniakirjalla ja kiitoksilla. Niin ikään he huomioivat juhlan eteen tehdystä työstä juhlatoimikunnan jäsenen Merja Leppäsen. Suurten suosionosoitusten saattelemana puheenjohtajat nostivat esille myös museonjohtaja Nikke Kaartisen ja hänen johdollaan merkittäviä tunnustuksia saaneen Savonlinnan museon – jonka perustaminen on yksi Pyhän Olavin Killan merkittäviä saavutuksia.

Illan aikana juhlavierailla oli mahdollisuus osallistua Susanna Niirasen laatimaan visaiseen tietokilpailuun, jonka kysymykset kattoivat aiheita laajasti Savonlinnan ja killan historiasta ja nykypäivästä. Illallisen aikana kysymysten ratkonnan aikaan saama iloinen puheensorina vaimeni nyt tulosten julkistamista odoteltaessa käsin kosketeltavaksi jännitykseksi.  Susanna Niiranen kertoi oikeat vastaukset ja julisti kilpailun voittajan. Lisäksi kaikkien illallisvieraiden kesken arvottiin pieniä palkintoja, jotka luonnollisesti suuresti ilahduttivat saajiaan.

Illan tarkoin suunniteltu ohjelma jatkui keskushallissa. 

1920—luvun musiikkia esitti lauluyhtye Lumoava, Susanna Peura, Paula Uotinen, Marja-Liisa Karjalainen ja Katrin Keitel säestäjänsä Sirkka Kososen johdolla. 

Halukkaille juhlavieraille annettiin myös mahdollisuus tuoda tervehdyksensä killalle. Tilaisuuden käyttivät hyväkseen Suomen Kansallismuseon intendentti Jouni Marjamäki, Timo Vihavainen Tykkipursiyhdistyksen voimin sekä Savonlinnan kaupungin edustajana sivistystoimenjohtaja Mikko Ripatti.

Lisäksi puheenvuoron saivat vielä Illan ohjelmaryhmässä esiintyneet Kristian Liljeström, Timo Auvinen, Susanna Niiranen, Juha Kaunismäki, Sari Kaunismäki, Pellervo Kokkonen, Mauri Vihavainen ja Malle Holmén. He herättivät henkiin hahmoja killan historiasta ja toivat näin tuulahduksia vuosikymmenten takaa juhlayleisön kuultavaksi.

Hiukan vapaata oleskeluakin vieraille toki sallittiin. Linnantuvassa, joka sata vuotta sitten toimi Killan salina, saattoi kuunnella keskiaikaista musiikkia ja nauttia lasillisen viiniä tahi olutta tuttujen ja tuntemattomien kanssa kuulumisia vaihtaen. Keskushallissa puolestaan soi musiikki 1920-luvulta, houkutellen pyörähtelemään tanssilattialle. Kellotornin huoneessa oli esillä puheenjohtaja Kristian Liljeströmin kokoama kuvakavalkadi killan 100 vuoden ajalta.

Valokuvaaja Timo Seppäläinen kuvasi illan tapahtumia jälkipolville muisteltavaksi. Suuren suosion sai hänen Tottinkamariin järjestämänsä muotokuvastudio, jossa saattoi käydä kuvauttamassa itsensä ja juhlaseurueensa entisaikain tyyliin. Kuvista huokuu taustana toimivan kiviseinän historia ja tarinat yhdistettynä vieraiden asusteiden mukaiseen joko keskiaikaiseen tahi iloisen 1920-luvun tunnelmaan, jonka Timo Seppäläinen ammattitaidollaan oivallisesti sai vangittua.

Tauon jälkeen juhlaväki kokoontui vielä Keskushalliin illan yhteistä lopetusta varten. Loppusanansa sanoivat illan esiintyjät toivottaen killalle onnea ja menestystä seuraavalle sadalle vuodelle. Omat toivotuksensa toivat myös ruotsin kielellä kuningasta esittänyt Timo Vihavainen sekä killan kunniapuheenjohtaja Timo Auvinen, joka omassa puheenvuorossaan kehotti kaikkia suuntaamaan katseensa jo seuraavaan vuoteen 1925, Olavin linnan 550-juhlavuoteen. Onhan muistettava, että Pyhän Olavin Killan ensimmäinen merkittävä saavutus ja tehtävä oli Olavinlinnan 450-vuotisjuhlan suunnittelu 100 vuotta sitten.

Lopuksi yhteislauluna komeasti kaikui linnan kivimuureista Savolaisen laulu.

Tykkipursiyhdistyksen sotilaat johdattivat juhlavieraat ennen vuorokauden vaihtumista kaupungin hämärään iltaan. Hyvillään saattoi Pyhän Olavin henki palata keskushallin jalustalleen ja koko linna huokaista hiljaa tyytyväisenä onnistuneista juhlallisuuksista.

Linnantuvassa istui väsynyt mutta onnellinen joukko Pyhän Olavin Killan hallituksen jäseniä.

******

Pyhän Olavin killan 100-vuotisjuhlan ohjelman käsikirjoituksen pohjana käytin killan arkistoista löytyneitä kirjoituksia, mm. ensimmäisen puheenjohtajan Lehtosen tekstiä, Sune Maconin tekstejä, Olavinlinnan ensimmäisten opaskirjojen tekstejä, lehtiartikkeleita juhlista, sekä Ernst Lampenin Helsingin sanomille kirjoittamaa kuvausta killan tupaantuliaisjuhlista 1925.

Killan 100-vuotisjuhlan teemaksi päätettiin juhlatoimikunnassa 1920—luku. Teeman ympärille lähdettiin rakentamaan illallismenuta, ohjelman tekstejä sekä pukeutumisen teemoja. Juhlan suunnittelussa pyrittiin huomioimaan killan tupaantuliaisjuhla Olavinlinnan killan salissa marraskuussa 1925.

Kari Kärkkäinen esitti toiveen saada ”juhlan tyyliin” sopiva kuvaus tästä vuoden 2024 juhlasta, muistoksi jälkipolville, talletettavaksi Savonlinnan kaupungin arkistoon muiden killan dokumenttien joukkoon.

Hiukan siihen suuntaan oli siis pyrkimykseni.

Savonlinnassa 27.12.2024

Merja Leppänen