Pyhän Olavin Kilta ry 100 vuotta
Tiivistelmä Killan historiikista
1924–2024
1800-luku
oli suuren murroksen aikaa Suomessa. Pitkän rauhan aika toi
mahdollisuuden oman kulttuurin ja identiteetin etsimiseen ja
löytämiseen. Maa tarvitsi muistomerkkejä omasta historiastaan, ja
myös Savonlinnan asukkaat löysivät Olavinlinnan sen 400 v juhlien
myötä 1875. Onneksi valtakunnassa oli arvovaltaisia ja
sivistyneitä henkilöitä, jotka auttoivat kaupunkia huomaamaan
keskeisen vahvuutensa. Savonlinnalla olikin yhtäkkiä käsissään
mahdollisuus, jonka oikealla hyödyntämisellä pieni, mutta
kehittyvä kaupunki voisi luoda itselleen ainutlaatuisen
identiteetin.
Kipeiden vaiheiden jälkeen
1920-luvulla itsenäisellä Suomella oli vihdoin mahdollisuus
toteuttaa oman historiansa esilletuomista omalla tavallaan.
Siispä, kun Olavinlinnan 450 v
juhla lähestyi 1924, Savonlinna oli Itä-Suomen kehittynein
kaupunki. Se lupasi hyvää. Pyhän
Olavin Kilta perustettiin valmistelemaan juhlia, ja rekisteröitiin
tasan 100 vuotta sitten vaalimaan Olavinlinnan historiaa. Maassa
syntyi liki kansanliike asian hyväksi. Jo ensimmäisenä
toimintavuotena Killan jäsenluku nousi toiselle tuhannelle, joista
noin sata oli savonlinnalaisia. Jäsenlista oli kuin valtakunnan
”kuka kukin on”, ja asian kruunasivat Ruotsin kuningas Kustaa V,
prinssi Vilhelm ja presidentti Relander liittymällä Killan
elinikäisiksi Killan kunniajäseniksi vieraillullaan Savonlinnassa
1925.
Killan ensimmäiset toimet
painottuivat nykytermein sanottuna vahvasti ”tarinaan ja
sisältöön”. Ajatus oli herättää kävijöiden mielenkiinto
erilaisin sisustusratkaisuin, avata kahvila, museo ja
matkamuistomyymälä sekä hoitaa vierailijoiden opastusta.
”Muinaistieteellinen toimikunta suhtautui kuitenkin useimmiten
Killan aloitteisiin varovasti ja pidättyvästi” kirjoitti Killan
pitkäaikainen puheenjohtaja Juhani Auvinen Killan historiikissa sen
60 ensimmäiseltä vuodelta. Museoviranomaisten mielestä linnan
historian ja rakenteiden tutkiminen sekä linnan entisöinti tulee
olla etusijalla. Molempien tavoitteet toteutuivat. Aina
vuoteen 1960 asti Killan kautta ohjattiin sen omia ja julkisia varoja
linnan hyväksi monia miljoonia sen aikaisia markkoja. Se oli linnan
ylläpidon kannalta ratkaisevan tärkeää. Suuri
entisöintityö valmistui 1975 linnan 500 v juhliin, joita Kilta oli
jälleen järjestämässä.
Jo Killan perustamisen yhteydessä
syntynyt museoajatus sai 30-luvulla vauhtia, kun lehtori ja
kirjailija Ernst Lampén innosti historian ammattilaiset ja
harrastajat tukemaan ajatusta.
Pyhän Olavin Kilta hankki ja sai riittävän määrärahan, ja niin
sen ylläpitämä museo avattiin linnassa 1939. Linnan korjausten
vuoksi museo suljettiin 60-luvulla, ja 1980-luvun alussa Kilta
lahjoitti yli 7000 esinettä Riihisaareen maakuntamuseon
peruskokoelmaksi. Kilta on museon ystäväyhdistys ja lukuisia
projekteja on toteutettu yhdessä. Ainutlaatuinen museon
höyrylaivasto sai hiljattain Killalta ja sen yhteistyökumppaneilta
yli 4000 e lahjoituksen. Museo arvostaa yhteistyötä kahmimalla
vuoden museo tittelin 2023 sekä vuoden museojulkaisu-tittelin 2024.
Se on kiistämättä osoittanut tarpeellisuutensa Savonlinnan
kaupungin hyväksi.
Killan
ansiosta säilyivät myös mm. Saima-talo ja Putka. Kaupunki oli jo
tehnyt aiesopimuksen rakennusyhtiön kanssa paikalle rakennettavista
taloista, kun Kilta puheenjohtaja Pentti Salervon johdolla ryhtyi
toimeen. Killan ansiosta saamme yhä nauttia jonkin verran
puutalokaupungin tunnelmaa, ja lettuja Kalliolinnassa. Olavinlinnan
ympäristössä on aina oltava varuillaan, mistä grynderin tai
viranomaisen suunnitelmasta joku kaavan tai muu muutosehdotus löytyy.
Kilta on ollut varovainen
kannanotoissaan, mutta reagoi tarvittaessa, kuten nyt viimeksi
Nälkälinnan mäen suhteen. Kilta ihmetteli kymmenisen vuotta
sitten, miksi kaupungin strategiasta poistettiin - ilmeisen
pysyvästi - alueen historia ja Olavinlinna. Museovirastokin kyseli
joskus alueen toimijoiden mielipiteitä yhteistyöstä Olavinlinnan
kanssa. Killan kanta oli, että Museoviraston ja
Senaattikiinteistöjen rooli on olla linnan vuokraisäntiä, mutta
sisältöjen osalta kannattaa kuunnella kulttuurin-, taiteen- ja
kolmannen sektorin toimijoita. Oopperajuhlat on siitä paras
esimerkki. Killan sisältöehdotuksiin hallintoviranomaiset
suhtautuvat edelleen yhtä varovasti ja pidättyvästi, kuin 100
vuotta sitten. Paikallisesti
Kilta on aina ollut Olavinlinnan ystäväyhdistys, ja vuosien
varrella monipuolisesta yhteistyöstä ovat kaikki hyötyneet.
Myös Killan kumppaneidensa kanssa
järjestämät retket, luennot ja tapahtumat ovat aina olleet
jäsenistölle ja yleisölle tärkeitä. Niissä perinteinen
yhteisöllisyys on vielä voimissaan. Yleisöluentoja
on järjestetty Killan perustamisesta lähtien, ja
luennoitsijat joskus ihmettelevät, mitä Savonlinnan juomaveteen on
sekoitettu, kun kiinnostus historiaan on niin suurta. Killan
kevätretki yhdessä Linnalan opiston ja Savonlinnan oppaiden kanssa
myydään loppuun joka kevät yhdessä päivässä. Killan
vastuulla oli vuosikymmeniä pitää yllä ikivanhaa Olavin
päivän juhlaperinnettä heinäkuun 29. päivänä. Siitä kehittyi
nykyisin kaupungin ylivoimaisesti merkittävin vuotuinen
kansalaistapahtuma. Viime vuosina Killan osuus on
järjestää silloin Pässinpeijaisten nimellä lounastilaisuus
luentoineen ja muine ohjelmineen.
Killan
julkaisutoiminnan ehdoton helmi on professori Helge Pohjolan-Pirhosen
kattava teos ”Olavinlinnan historialliset vaiheet”, josta
digivedos tullaan julkaisemaan piakkoin. Kilta on
julkaissut useita Olavinlinnan opaskirjoja ja historiikkeja, ja
tärkeä on myös Antero Sinisalon kirja Olavinlinnan
rakennushistoriasta.
Viime vuosilta voidaan mainita
”Muuttuva Savonlinna” kuvateos, jolla korjattiin myös mukavasti
Killan taloutta.
Kilta on myös tehnyt aloitteita
useisiin eri hankkeisiin. Mm. Etelä-Savon rahaston tuella
selvitettiin 1700-luvun tykkijollan replikan rakentamista. Jollaa ei
toistaiseksi ole saatu, mutta hankkeen tuotoksena täälläkin
nähdään Sulkavalla aktiivisesti toimivan Tykkipursiyhdistyksen
jäseniä univormuissaan ja aikakauden asuissaan.
Ensi vuodeksi suunnitteluun Olavinlinnan piiritys 1788-tapahtumaan
taistelunäytöksineen ja linnan juhlineen, on kutsuttu sotahistorian
harrastajia Ruotsia myöten.
Kunniapuheenjohtaja
Pentti Salervo totesi Killan 80-vuotisjuhlassa, että jos Pyhän
Olavin Kiltaa ei olisi, se pitäisi pikimmiten perustaa. Juuri nyt -
ja taas kerran - Suomen itärajan tilanteen vuoksi, on erityisen
suuri tarve lisätä historiakulttuurin tajua ja arvostusta
päättäjille ja koko kansalle. Kuinka voi arvostaa kotiseutuaan tai
maataan, jos sitä ei tunne? Killan 100 vuotinen toiminta todistaa,
että riippumaton historiallinen kansalaisjärjestö on joustava,
tehokas ja edullinen resurssi tähän tarkoitukseen.
Timo Auvinen
Killan kunniapuheenjohtaja Timo Auvinen ja Tykkipursiyhdistyksen kunniavartiosto Olavinlinnassa 30.11.2024.
Kuvat: Timo Seppäläinen #pok100
Kuvaesitys Killan historiasta
Hajamerkintöjä Pyhän Olavin Killan historiasta #pok100
video:
https://youtu.be/cqxx7nV7yvg
