Pyhän Olavin Kilta ry:n historiikki 2010–2025

Pyhän Olavin Kilta ry:n historiikki 2010-2025

1. Alkusanat

Pyhän Olavin Kilta ry:n toiminta koostuu vuosittain toistuvista tilaisuuksista ja erilaisista hankkeista ja projekteista. Sen vuoksi tämä historiikki on kirjoitettu pääosin hanke- ja projektikohtaiseksi. Mukana on listaus tekoälyn avulla poimituista pääkohdista Killan vuosittaisista toimintakertomuksista 2010–2024 väliseltä ajalta. Sen tarkoitus on toimia muistilistana ja antaa käsitys toimenpiteiden laadusta ja koosta. Myös hankkeiden tiedot on poimittu toimintakertomuksista ja eri hankkeiden dokumenteista, osin joko suoraan lainaten, muokaten tai tiivistäen niitä. 

Historiikki sisältää myös pohdintaa Killan toiminnan suuremmasta kaaresta kyseiseltä ajanjaksolta. Yhdistyksen toiminta heijastelee aina jossain määrin istuvan puheenjohtajan ajatuksia, painotuksia ja mielipiteitä. Näin tässäkin tapauksessa. Mielipiteet ja johtopäätökset ovat kirjoittajan omia.

Kautta 2010-2025 voidaan pitää erilaisten projektien kautena. Vakiintuneen vuotuisen toiminnan, kuten luentosarjojen, Pässinpeijaisten, retkien ja kokousten ohella pyrittiin toteuttamaan erilaisia, pidempiaikaisia ja suurempia kokonaisuuksia, vaihtelevalla menestyksellä. Yhdistyksen hallitukset ja pieni innokkaiden piiri saivat pääosin tehdä työn ja jäsenistö sekä yleisö saivat nauttia työn tuloksista. Toiveena oli lisätä toimintaa, yhteisöllisyyttä ja aktivisuutta yhdistyksen koko jäsenistöön.

Onnistuneita projekteja olivat Muuttuva Savonlinna ja Olavinlinnan piiritys 1788. Tykkijolla-hanketta jatkaa Tykkipursiyhdistys ja kesken ovat vielä Pyhän Olavin kulttuurireitti ja jossain määrin myös Saimaan laivatyön muistomerkki. Pettymys oli suurin odotuksin aloitettu Suvorov hanke. Kausi päättyi 2024-2025 Killan 100-vuotistapahtumiin ja Olavinlinnan 550-vuotisjuhlaan, joiden onnistumisista koko jäsenistö ja yhteistyökumppanit saavat aidosti olla ylpeitä.

Virkamiehille ja päättäjille ei historian merkitystä ole kyetty riittävästi avaamaan. Toimet historiansisältöjen pitkäjänteiseen hyödyntämiseen Itä-Suomessa ovat jääneet usein kertayrityksiksi. Yleisömenestykset tilaisuuksissa ovat olleet liki poikkeuksetta hyviä, mutta historiakulttuurin ymmärtämisen ja arvostuksen puutteesta on syytä olla huolissaan kaupungissa, jolla on maan ehkä parhaat mahdollisuudet historiasisältöjen kunnianhimoiseen hyödyntämiseen. Vuosien varrella on moneltakin taholta kommentoitu, että Olavinlinna on selkeästi alihyödynnetty. Museovirastoa on kyselty myös Killan hankepartneriksi muutaman kerran viimeisten 15 vuoden aikana heikoin tuloksin. Paikallisesti Olavinlinnan kanssa yhteistyö on ollut aina sujuvaa.

Rajaseudun historian hyödyntäminen on suuri mahdollisuus kaikille Itä-Suomen kaupungeille. Sen todisti viimeksi Olavinlinnan piiritys 1788-tapahtuma Olavinlinna-Riihisaari näyttämöllä 6000 katsojan ja 200 tekijän ja osallistujan voimin.

Valopilkkuna kumppaniverkostossa on Pyhän Olavin Killan ystävä Riihisaaren museo, joka kahmii tunnustuksia liki vuosittain, ja jossa ideat otetaan aina myönteiseen harkintaan ja useat niistä myös toteutetaan. Hyvä kumppani on ollut myös Sulkavalle siirtynyt Tykkipursiyhdistys ry, joka on Killan tykkijollahankkeen työn jatkaja ja jalostaja. Savonlinnan oppaiden kanssa on toteutettu lukuisia tilaisuuksia ja retkiä, joita Linnalan opisto on menestyksellä tuottanut ja markkinoinut. 

Yhteistyökykyä ja halua löytyy monista muistakin yhteisöistä, mutta rajalliset resurssit rajoittavat toimintamahdollisuuksia. Kilta haki ja sai ensimmäisen kerran vuoden 2010 jälkeen kaupungin tukea juhlavuosilleen 2024-2025. Laadukkaalla toiminnalla ja hyvällä verkostolla voi saada taloudellista tukea myös yksityiseltä sektorilta. Hankerahoilla tuotettuihin tupsahduksiin ei tarvitse tyytyä, jos uskaltaa nousta ylös poterosta.

Killan taloustilanne on Muuttuva Savonlinna-hankkeen jälkeen ollut hyvä, ja se on mahdollistanut tuen erilaisille toimenpiteille. Koululaisten historiatietoisuutta on pyritty lisäämään monin keinoin lasten kerhosta ja kaupunkirasteista eri muotoisiin stipendeihin, mutta parasta muotoa haetaan edelleen. Kilta on tukenut myös mm. Suomen Kansallismuseota Pistolekorsin haarniskan entisöinnissä, Olavinlinnaa, Riihisaaren museota, Savonlinnan Soitannollista Seuraa, Aleks Sikion 150 v juhlatilaisuutta, Savonlinnan orkesteria ja useita eri julkaisuja.

2. Kevätretket ”Kurkistuksia kotiseutuun”

Killan on järjestänyt vuosien varrella erilaisia retkiä, mutta vuodesta 2010 niistä on muodostunut jokakeväinen, odotettu tapahtuma. Jo aiempina vuosina matkoja ja retkiä on tehty lähiseudulle ja myös Helsinkiin sekä Leningradiin. Ensimmäinen uuden sarjan retki tehtiin Rantasalmelle 15.5.2010. Oiva Bagge oli valmistellut retken aikataulun, ohjelman ja toimi oppaana. Vierailukohteina olivat mm. Putkisalon kartano, Parkumäen taistelun muistomerkki, Rantasalmen kirkko ja Jumikkalan kartano. Siitä eteenpäin vierailujen kohteet paikkakunnasta riippumatta ovat olleet jokseenkin samanlaiset, kirkko, kartanot, muistomerkit sekä merkittävät rakennus- ja luontokohteet.

Alusta lähtien oppaina ovat toimineet Killan jäsenet.  Nykyisin järjestelyt ovat kehittyneet tasokkaiksi, ammattimaisiksi ja erittäin suosituiksi kolmen yhteisön, Pyhän Olavin Kilta ry:n, Savonlinnan Oppaiden ja Linnalan Setlementti ry toimesta.  Linnala on toiminut vastaavana järjestäjänä vuodesta 2014 lähtien. Kohteesta riippumatta retket myydään loppuun muutamassa päivässä. Toistaiseksi on pysytty noin 50 km säteellä Savonlinnasta ja uusien päiväkohteiden löytäminen alkaa olla jo työn takana. Retkikohteina ovat olleet jo parikin kertaa Sulkava, Rantasalmi, Punkaharju ja Kerimäki sekä viimeksi Savonranta, Juva ja Joroinen. Myös Oravissa, Putkinotkossa ja Salpalinjan kohteissa on käyty sekä opastettu ryhmiä Savonlinnan keskustassa.  Ss Mikolla ja Ms Ievalla on risteilty ja tutustuttu Laitaatsillan telakka-alueeseen sekä sotahistoriaan vuonna 2021. Silloin  järjestettiin Laitaatsillan taistelun 1789 muistoksi opastus, historiakatsaus ja ampumanäytös replikatykillä ja musketeilla yhdessä Rautpohjan Tykkikerhon ja Tykkipursiyhdistyksen kanssa.

Retkien valmistelu ja opastuksien taso on noussut ja usein kohteissa käytetään asiantuntijoina paikallisia oppaita. Edes retkien hinnan tuplaantuminen ei ole vaikuttanut kysyntään. Se antaa hyvän pohjan kehittää retkiohjelmia vaihtelevammiksi ja myös kauemmaksi, jopa usean päivän kestoisiksi. Kososen bussiyhtiö on ollut vuosien ajan laadukas kuljetuksien järjestäjä.

3. Koululaisohjelmat

2010-luvun alussa kokeiltiin muutaman kerran koululaisille kevätrastiohjelmaa, mutta toimivaa konseptia koulujen mukaan saamiseksi ei oikein ole löytynyt. Palaute oli kuitenkin hyvää ja pitkin aikaa on pohdittu tapoja saada yhteys kouluihin. Savonlinnan koulujen historian opettajia ei ole saatu killan jäseniksi, ja kouluihin tulisi saada paikallishistoriasta kertova oppitunti tai lyhyt jakso. 

Parina vuotena Kilta toteutti yhdessä muutaman Savonlinnan oppaan ja Riihisaaren museon kanssa alakoululaisille tarkoitetun Mustan Pässin historiakerhon. Käytännön järjestelyt, kustannukset ja palkkioiden maksujen hankaluudet kaatoivat hyvän yrityksen.

2019 lähtien on keväisin jaettu Pyhän Olavin Kilta ry:n kannustusstipendejä 4-9 luokilta valituille Savonlinnan seudun koululaisille, jotka ovat osoittaneet erityistä kiinnostusta historian opiskeluun.

4. Oopperalehti 1912–2012 

Vuonna 2012, Oopperajuhlien 100. juhlavuotena, Kilta tuotti yhdessä Itä-Savon kanssa erityisliitteen, joka kertoi oopperajuhlien perustamisvaiheesta ja Savonlinnasta 100 vuotta sitten. Ossi Tynkkynen ja Timo Auvinen olivat yhteistyössä julkaisun tuottajina. Työnjaossa Timo kokosi materiaalin ja hankki vieraskirjoittajat sekä osallistui ilmoitusmyyntiin. Ossi hoiti lehden taiton ja julkaisun. Liite jaettiin kaikille lehden tilaajille ja 1500 kpl irtonumeroita myytiin kesän mittaan ja seuraavina vuosina matkailijoille.  Timo Auvinen skannasi – siihen aikaan vielä Kansalliskirjaston mikrofilmeistä – kaikki paikkakunnan lehtien Keski-Savon ja Savolaisen ja myös Helsingin Sanomien sekä Uuden Suomen juhlia koskevat artikkelit. Helsingin Sanomien arkistosta haettiin lisämateriaalia. Paketista tuli yhteensä n. 60 A3 sivua, joita alan tutkijat ostivat vuosien mittaan useita kappaleita.  Myös Savonlinnan kaupunginarkistosta löytyi mielenkiintoisia tietoja ja dokumentteja Oopperajuhlien alkutaipaleesta. 

Projektin yhteydessä löytyi Kansalliskirjastosta Kodin Kuvasto-lehden 1912 Savonlinna numero, joka osoittautui todelliseksi aarteeksi oopperajuhlien historiasta. Sen sisältöä skannattiin myös lehteen. Kodin Kuvaston oli aikansa ”Suomen Kuvalehti”, jonka päätoimittaja oli aktiivinen nuorsuomalainen Severi Nuormaa ja avustajina mm. Jalmari Finne, Larin Kyösti, Joel Lehtonen, Selim Palmgren, Eino Leino, L. Onerva ja Väinö Blomstedt, Savonlinnassa syntynyt taidemaalari ja kuvittaja. Severi Nuormaa kirjoitti myös juhlille juhlarunon. Pääosan Savonlinnaa koskevista artikkeleista kirjoitti Keski-Savon toimittaja Knut Sarlin, joka oli myös ensimmäisenä ideoinut lehteen jo 1907 mahdollisuudesta järjestää teatteri ja musiikkiesityksiä Olavinlinnassa. Ensimmäiset juhlat toteutti sittemmin Aino Ackté 1912.

Oopperajuhlia pyydettiin mukaan lehtihankkeeseen, mutta juhlien johtajan Jan Hultinin ehto oli sisällyttää siihen myös juhlien lähihistoriaa ja tulevaisuutta seuraavalle sadalle vuodelle. Kilta ei voinut ottaa laajempaa sisältövastuuta eikä Itä-Savokaan ollut valmis satsaukseen, joten Oopperajuhlat jäi pois yhteistyöstä. Mukaan lupautuneet toimittajat ja kirjoittajat Pentti Savolainen, Maija Jalkanen, Lea Järvisalo, Aini Rössi, Kari Toiviainen myös olivat historiallisen lehden kannalla. Kaikki olivat talkoohengessä mukana. Lisäksi lehteen kirjoittivat Itä-Savon päätoimittaja Tuomo Yli-Huttula ja toimittaja Riitta-Leena Lempinen-Vesa. 

Lehti meni kaikille Itä-Savon tilaajille ja 1500 kpl varattiin myyntiin eri kanavien kautta. Palaute oli erinomaista ja materiaalista löydettiin myös uusia, tutkijoita kiinnostavia faktoja juhlien perustamisvaiheesta. Lehteä hankkivat myös oopperamatkoja järjestävät matkatoimistot vielä vuosia julkaisun jälkeen. Kaupungin tekninen toimisto ei aluksi antanut Killalle lupaa lehden katumyyntiin, mutta kielto saatiin osittain kumottua. Myyntituottoja ei tullut toiveiden mukaisesti, mutta vuosien varrella lehden arvo on ymmärretty paremmin. Se taustoittaa tapahtumia, jotka 1960-luvulla sytyttivät idean uudelleen. Loppu onkin historiaa, joka kantaa Savonlinnaa edelleen. 

5. Killan julkaisusarja

Kilta on vuosien varrella tukenut joitakin julkaistuja kirjoja ja niitä on sisällytetty Killan julkaisusarjaan. Kirjoista mainittakoon Sulo Strömbergistä kertova kirja 2012 ”Kiveen hakattu historia” ja ”Kaksoiskotkan varjossa”, Savonlinnan reservikomppanian historia, jonka kirjoitti Jukka Torvelainen. ”Muuttuva Savonlinna”-kirjasta on erillinen luku tässä historiikissa.

Julkaisusarjan merkittävin teos on ”Olavinlinna historialliset vaiheet”, jonka kirjoitti Helge Pohjolan-Pirhonen jo 1960-luvulla. Killan 100. juhlavuoden kunniaksi kirja digitoitiin ja se on ilmaiseksi luettavissa Killan nettisivuilla.

https://pyhanolavinkilta.blogspot.com/p/avoimia-lahdeaineistoja.html

6. Muuttuva Savonlinna-hanke

Savonlinnan uusi rinnakkaisväylä tehtiin 2010-luvun alussa. Se oli suurin muutos Savonlinnan keskustassa ja liikenteessä sitten rautatien rakentamisen vuonna 1908.  

Savonlinnasta ei aikoihin oltu julkaistu kuvateosta, ja näiden ajatusten myötä tehtiin päätös ”Muuttuva Savonlinna”-hankkeesta, jonka toteuttajina ovat Pyhän Olavin Kilta ry, Savonlinnan maakuntamuseo sekä Savonlinnan Fotokerho. Hankkeen tavoitteena on kerätä ja tallentaa kuva- ja filmimateriaalia museon kokoelmiin tulevaa tutkimus- ja esityskäyttöä varten. Tuloksia hyödynnettiin syksyllä 2013 museossa järjestettävässä näyttelyssä sekä uudenlaisen Savonlinna-kuvateoksen tuottamisessa. Savonlinnan kaupunkirakenteen muutos haluttiin dokumentoida nykypäivään. Hankkeelle perustettiin toimituskunta, johon kuuluivat Timo Auvinen (POK ry), Mirjam Kosunen (Riihisaari) ja Hannu Luostarinen (Fotokerho).

Itä-Savo kiinnostui osallistumaan hankkeeseen tarjoamalla arkistonsa ja mainostilaa, mutta ei rahallista tukea tai palkkatyötä. Lopulta Itä-Savo sitoutui ostamaan 100 kpl kirjoja.

Savonlinnan kaupunki täytti vuonna 2014 375 vuotta ja suunnitteli myös omaa kuvateosta juhlan kunniaksi sekä lahjaksi kaupungin vieraille. Kaupungin kanssa sovittiin, että he ostavat ensimmäisenä 300 kpl kirjoja, joka oli hyvä pohja myös hankkeen rahoituksen kannalta.

Hankkeelle myönnettiin 12 000 e Etelä-Savon maakuntarahastosta, josta 4 000 euroa on kohdennettu kuvateoksen tekoon, 4 000 euroa näyttelyyn ja 4 000 euroa kuvien hankintaan.

Museolla oli runsaasti vanhaa kuva- ja filmimateriaalia, mutta toiveissa oli saada lisää ja uudempaakin sisältöä. Kuvia haettiin yksityishenkilöiden arkistoista ja Facebookin kautta yleisöltä sekä käymällä läpi eri arkistoja, mm. museovirastossa, Kansallisarkistossa, KaVassa (Kansallinen av-arkisto) ja Yle:ssä. Siihen aikaan arkistojen materiaalien käytöstä piti vielä maksaa niiden oikeuksien omistajalle. Timo Auvinen, Torsti Aspivaara ja Olli Auvinen vierailivat arkistoissa, katsoivat läpi filmejä sekä kuvasivat omilla kameroilla Museoviraston arkistojen kuvakokoelmia. KaVan filmien joukossa oli mm. 1911 tehty matkailufilmi, jossa on toistaiseksi vanhin löydetty elävän kuvan pätkä Savonlinnasta. Vuonna 1923 tehdystä filmistä (Suojeluskunnan paraati ja lipun naulaus ym.) Kilta teetti digitoidun version KaValle ja sai sitä vastaan oikeudet esittää ja käyttää saatua filmimateriaalia mm. videokoosteessa ja Killan tilaisuuksissa. 

Valokuvista tunnetuimmat ”löydöt” olivat Signe Branderin Savonlinnassa 1800-luvun lopussa ottamat kuvat. Brander oli silloin pari vuotta Olavin Kylpylaitoksen kuvaaja ja hänellä oli oma ateljee nykyisen Miljoonatalon paikalla. 

Hankeen aikana kuvattiin myös kymmeniä Savonlinna-aiheisia tauluja, joita lainattiin yleisöltä kuvattavaksi Fotokerhon toimesta museolla.

Fotokerholaiset ottivat innolla vastuun kuvata nykyistä Savonlinnaa. Edellisen kerran vastaava operaatio oli toteutettu tiettävästi 1980-luvulla. Kuvia kertyi yhteensä satoja ja niistä valittiin parhaat hankkeen käyttöön. 

Kirjan tekstin tekivät Timo Auvinen ja Minna Riestola, taiton Hanna Juuti ja kirja painettiin Finnreklama Oy:n painossa Sulkavalla. Videokoosteen teki Pasi Massinen.

Sekä kirja että museon näyttely olivat menestyksiä. Ensimmäinen 1000 kpl painos myytiin loppuun vuoden kuluessa pääasiassa Riihisaaren ja Savonlinnan kirjakauppojen toimesta. Kirjakauppias Olli Österlund sanoi kirjan pelastaneen talven 2013–2014 myynnin. Toisen 1000 kpl painoksen myynti kesti pidempään, mutta muutamassa vuodessa sekin, samoin kuin kirjasta tehty cd-levy, jossa oli myös videokooste vanhoista Savonlinna filmeistä (200 kpl) myytiin loppuun.

Hankkeen myötä Pyhän Olavin Killan taloudellinen tilanne parani huomattavasti ja se mahdollisti monta toimenpidettä tulevina vuosi.

7. Luentosarjat

Luentojen järjestäminen on kuulunut Killan toimintaan kautta aikojen. 2010-luvun alussa luentoja yleensä oli kaksi vuodessa, vuosikokouksen yhteydessä keväällä ja Killan perustamispäivän tienoissa syksyllä.  Kumppanina oli mm. Saimaan Purjehdusmuseoyhdistys ry.

Vuonna 2013 alkoi luentoyhteistyö Olavinlinnan, Riihisaaren ja Savonlinnan kesäyliopiston kanssa. Sarja osoittautui suureksi menestykseksi tulevien vuosien aikana. Aluksi ilmaisia luentoja oli neljästi vuodessa ja kuulijoita keskimäärin n. 100, mutta parhaimmillaan pidettiin jopa neljän luennon sarja sekä syksy- että kevätkaudella. Sarja aloitettiin vuoden 1812-tapahtumista, jolloin tuli 200 vuotta Porvoon valtiopäivistä. Kiinnostavia aiheita löytyi usean vuoden ajaksi erityisesti Suomen itsenäisyyden 100-vuotistapahtumiin ja 1918 sisällissotaan liittyen. Asiantuntijana työryhmässä toimi FT Jyrki Paaskoski, jonka ansiosta sarjaan saatiin maan parhaita asiantuntijoita. Professori Matti Klingen ja dosentti Martti Häikiön luennoilla Riihisaaren museo oli seiniä myöten täynnä, ja lisätuoleja haettiin jo museon kokoelmista. Tammikuussa 2018 Kilta järjesti yhdessä Savonlinnan Työväenyhdistyksen ja Maanpuolustuskillan kanssa Savonlinnan Loppiaisen 1918 tapahtumia koskevan tilaisuuden, jonka tunnelma oli tiivis, ja sali oli jälleen yleisöä täynnä. ”Sovinnon kaivo”-illan nimellä käytiin läpi aikakauden tapahtumia Jukka Torvelaisen alustuksen pohjalta. Lauri Auvinen kertoi tapahtumista valkoisten kannalta ja Eija Stenberg työväen näkökulmasta. Lopuksi esitettiin lukunäytöksenä pätkä Riitta-Leena Lempisen näytelmän käsikirjoituksesta, jonka käsitteli ”Sovinnon kaivon” tapahtumia.

Kun kuulijamäärät ylittivät jo 200, niin mm. Teemu Keskisarjan luentoa varten jouduttiin etsimään suurempi luentosali. Etelä-Savon maakuntarahasto tuki hanketta pari kertaa, ja vaikka yritystukiakin saatiin, niin luentopalkkiot ja kulut alkoivat rasittaa järjestäjien kassoja. Pääsymaksujen kerääminen tuli välttämättä eteen ja vuosikymmenen vaihteessa luentosarjan vetovoima alkoi hiipua. Koronavuosina luennot jouduttiin pitämään netin välityksellä, ja myös luentojen aihepiirit laajenivat koskemaan aiheita, jotka olivat liian yleisiä tai kaukaisia paikalliselle yleisölle. Kokemus oli osoittanut, että mitä enemmän luento koski Savonlinnan lähiseutuja tai Suomen historian merkkitapahtumia, niin sitä suurempi oli kuulijakunta. 2024 luentosarja keskeytettiin, mutta vuosittain järjestetään edelleen tilaisuuden tullen luentoja. Mm. 2025 Jussi Nuorteva kertoi Olavinlinnan piiritys 1788-tapahtumaan liittyen Kustaan sodan aikaisista tapahtumista Savonlinnan seudulla Armfeltin veljesten toiminnasta.

8. Saimaan tykkijolla-hanke

Kilta sai Etelä-Savon rahastolta 10 000 e tykkijolla-replikaa ja sitä koskevan tieteellisen tutkimustyön esiselvitystä varten. Tykkijollia on Kustaan sodan aikana 1788–90 Saimaalla ja Suomenlahdella sekä Ruotsin että Venäjän armeijoiden laivastoissa. 

Killan työryhmässä olivat prof. (emeritus) Timo Vihavainen, dosentti Jyrki Paaskoski ja Timo Auvinen. Syksyllä mukaan liittyi veneenrakentaja Mikael Laine ja tukena oli myös prof. (emeritus) Jussi T Lappalainen. Ryhmä teki yhdessä tai eri kokoonpanoissa luentomatkoja ja neuvottelukäyntejä useisiin paikkoihin. Kolme kertaa käytiin Suomenlinnan telakalla, kerran Norjassa Riisoerissa. Tiedotus- ja keskustelutilaisuuksissa oli Haminassa, Lappeenrannassa, Kuopiossa, Mikkelissä, Varkaudessa ja Savonlinnassa kaksi kertaa, joista jälkimmäinen oli hankkeen päätösseminaari 9.2.2016. Timo Auvinen, Kari Nikkanen ja Lempi sekä Eugen Lempinen kävivät Petroskoissa ja Pietarissa tutkimassa yhteistyömahdollisuuksia jollan rakentamiseksi. 

Tilaisuuksia järjestettiin yhteistyössä paikallisten museoiden kanssa ja osallistujia niissä oli yhteensä n. 170 henkeä. Lisäksi haastateltiin lukuisia henkilöitä ja osallistuttiin eri tilaisuuksiin Itä-Suomessa ja Helsingissä rahoittajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Jyrki Paaskoski teki viikon mittaisen tutkimuskäynnin Pietarin arkistoihin. 

Tykkijollan replika (n. 12–15 m, 4–5 airoparia, tykki) oli tarkoitus rakentaa Savonlinnassa tai Sulkavalla, jossa sitä oli yritetty jo vuosia sitten. Hanke viivästyi ja se jatkui ainakin kevään 2016 ajan eli niin kauan, kuin Etelä-Savon rahaston maksamaa tukea riitti. Päätettiin perustaa uusi yhdistys jatkamaan tykkijolla-asian edistämistä, ja niin syntyi Tykkipursiyhdistys ry.  

Tykkijollan aikaansaaminen olisi vaatinut n. 150 000 e rahoituksen. Sen kokoaminen leikkausten ja heikon talouden aikakautena on erittäin haasteellista. Suurin syy hankkeen venymiseen oli erityisesti se, että sopivaa toimijaa tai ryhmää jollan ylläpitämiseksi ja käyttäjäksi ei löydetty. Jollaa ei kannattanut rakentaa vain seisomaan laiturissa, vaan sen oli tarkoitus olla vakiovieras Saimaan alueen historiallisissa tapahtumissa.

Tykkijollahankkeen paras tuotos on Tykkipursiyhdistys ry, joka on kehittynyt Sulkavalla merkittäväksi historialliseksi toimijaksi erityisesti puheenjohtajansa Timo Vihavaisen ansiosta.

9. Kannanotot

Pyhän Olavin Kilta ry:n pitänyt korkeaa kynnystä osallistumisessa kaupungissa polveileviin keskusteluihin eri aiheista, mm. rakennetun ympäristön suojelusta ja uusista kaavaehdotuksista. Tarkoitus on, että Kilta esittää vahvan ja perustellun mielipiteensä vasta todella tärkeän asian ratkaisuvaiheessa, eikä sorru väittelyyn somessa tai muussa mediassa. Muutaman kerran Killalta on pyydetty lausuntoa johonkin suunnitelmaan ja niitä on myös annettu, mutta hyvin yleisellä tasolla. 

Kaupungin uuteen strategiasuunnitelmaan 2013 Kilta totesi pyydettäessä, että Savonlinnan edellisessä strategiassa historiallinen menneisyys ja Olavinlinna mainitaan Savonlinnan keskeisinä vahvuuksina. Uudessa strategialuonnoksessa ei löytynyt edes mainintaa Olavinlinnasta, joka on kaupungille vähintään yhtä tärkeä, kuin syväsatama tai joidenkin elinkeinosektoreiden keskittymät, joihin löytyy valmiutta panostaa. Vaikka kaupunki ei omista linnaa, niin se on linnan merkittävin hyödynsaaja sekä mielikuvallisesti, että matkailutulon kautta. Linnan omistuksen siirtyessä Senaattikiinteistöille tulee linnan hyödyntäminen entistä enemmän paikalliselle vastuulle.

Kaupungin tulee panostaa myös muihin linnaa hyödyntävien sisältöjen kehittämiseen, kuin oopperajuhliin. Strategiassa tulee painottaa kolmannen sektorin osuutta ja tarjota sille mahdollisuuksia toimia tehokkaasti. Tapahtumien kehittämisen ja tuottamisen paras asiantuntemus löytyy yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta.

• Museovirasto ja Senaattikiinteistöt – vuokraisäntä ja omistaja,

• Savonlinnan kaupunki – ensisijainen hyödynsaaja, kehityksen mahdollistaja

• Yritykset, ammattilaiset ja kolmas sektori – toimijat ja sisältöjen kehittämisen asiantuntijat

2015 lausunnossa luonnokseen Riihisaaren asemakaavasta Pyhän Olavin Kilta ry lausui, että alueen toiminnallisuus ja taloudellinen hyödyntäminen vaativat aina omat rakennelmansa. Ne on suunniteltava ja toteutettava huomioiden alueen luonne ja varmistaen, että tulevina aikakausina mahdollisuus toisenlaisiin ratkaisuihin säilyy riippumatta siitä, mitkä ovat kunkin aikakauden vaatimukset ja arvot. Pyhän Olavin Kilta ry painottaa, että aikanaan, rakennusten ja rakennelmien elinkaaren päätyttyä maisema tulee olla mahdollista saattaa alkuperäiseen asuunsa kalliopohjaa myöten. Tämä asia on vahvasti todettu suunnitelmassa.

10. Saimaan laivatyön muistomerkki-hanke

Saimaan höyrylaivasto on Saimaan laivatyön paras muistomerkki, mutta se on koettavissa vain kesäisin. Savonlinnaan ei myöskään aikoihin ole saatu tasokasta, julkista taideteosta. Näistä ajatuksista syntyi idea Saimaan laivatyön muistomerkistä. Kilta esitti idean Suomen Höyrypursiseuralle, Saimaan purjehdusmuseoyhdistykselle ja Savonlinnan kaupungille, jotka muodostivat toimikunnan ajamaan asiaa. Sovittiin, että kukin osapuoli panostaa 1000 e ja sillä tilataan taiteilija Kari Cavénilta kolme ehdotusta muistomerkiksi Savonlinnan Satamapuistoon. Ehdotukset oli tarkoitus käsitellä ryhmä, jossa on edustettuna Saimaan kaupunkien taidemuseot.

Näin tehtiin ja taiteelliseksi asiantuntijaksi kutsuttiin Riitta Moisander. Kari Cavénin ehdotuksista valittiin teos ”Saimaamme”, Saimaan tyylitelty kartta, joka olisi 25 mm terästä, vaakatasossa, n. 30 cm jaloilla ja n. 3 x 10 m kokoinen. Kari Cavénin sopimus sisälsi vain ehdotusten teon ja teoksen valmistamiseen oli tarkoitus tehdä erillinen sopimus, jos rahoitus saadaan hankittua.

Rahoitusta haettiin mm. Suomen kulttuurirahastolta ja Aatos ja Jane Erkon säätiöltä, mutta myönteisiä päätöksiä ei saatu. Koko hankkeen toteutus jäi Killan toimenpiteiden varaan hallinnon, rahoituksen ja muun toteutuksen osalta. Kilta teetätti Saimaamme t-paitoja ja muitakin asusteita, joita myytiin jonkin verran eri jakelijoille. Timo Auvinen kiersi erilaisia tilaisuuksia Saimaan alueella myyden tuotteita suoraan kuluttajille. Samaan aikaan Saimaan alueella toteutettiin Saimaa-ilmiö ( ks. seuraava kohta). Saimaamme muistomerkkiä ehdotettiin hankkeen symboliksi. Neljän vuoden kuluttua todettiin, että rahoitusta ei näillä toimenpiteillä saada kasaan ja myös Saimaa-ilmiö hanke päättyi pettymykseen. Saimaamme-hanke keskeytettiin ja alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kerätyt varat, n reilu 4000 e, luovutettiin Riihisaaren museolaivaston ylläpitämiseen vuonna 2025.

https://www.facebook.com/saimaamme/?locale=fi_FI

11. Saimaa ilmiö

Itä-Suomen viisi kaupunkia, Savonlinna, Kuopio, Mikkeli, Lappeenranta ja Joensuu päättivät yhdessä hakea Euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä vuodeksi 2026.  

Kaupunkien yhteiseen hakemukseen Pyhän Olavin Kilta ehdotti seuraavia pääteemoja: 

• järvet ja järviliikenne, sen perinteet ja nykypäivä

• Saimaamme muistomerkki Savonlinnan satamaan edelliseen liittyen

• rajaseutuhistoria ja rajaseudun nykypäivä

Kulttuuripääkaupunki-haku oli hyvä yritys, joka ehdottomasti piti tehdä, vaikka se ei johtanut toivottuun tulokseen. Asiaa paikkaillaan 2020-luvulla eri kaupunkien kulttuurin unelmavuosilla, joilla vuorovuosittain juhlitaan kunkin kaupungin omilla suunnitelmilla. Saimaa-ilmiöön tehdyn suuren työmäärän ja käytettyjen panostuksien tuloksia niissä on valitettavan vähän näkyvissä.

Parasta kokonaisuudessa oli yhteistyökonsepti, joka sai Itä-Suomen kaupungit huomaamaan, että niillä on yhteinen historia ja kulttuuripohja. Konseptia voitaisiin käyttää muihinkin aihepiireihin, mm. rajaseudun historiaan esitteleviin ja elävöittäviin tapahtumiin, jotka järjestettäisiin kiertävästi vuorovuosina eri kaupungeissa. Olavinlinnan 550-juhlavuoden tapahtuma, Olavinlinnan piiritys 1788 antoi mallin, jolta olisi hyvä lähteä kehittämään tulevia toimenpiteitä. 

12. Pässinpeijaiset ja Olavin päivä 29.7.

Pässinpeijaiset on vuosittainen Killan järjestämä Olavin päivän ohjelma sekä jäsenille että yleisölle. Tapahtuman perusmuoto vuodesta 2010 on ollut yleisöluento ja lammaslounas Wanhalla Kasinolla, mutta muitakin tapoja on kokeiltu eri hankkeiden yhteyksissä. Puhujiksi Pässinpeijaisiin on kutsuttu Savonlinnan alueella syntyneitä, koulunsa käyneitä ja merkittävän uran tehneitä henkilöitä, mm. toimittaja Asta Heickell, pääjohtaja Jouko Loikkanen ja ministeri Matti Louekoski.  Myös historian tutkijoita on ollut puhujien joukossa, mm. prof. (emeritus) Jussi Lappalainen (Kustaan sota), dosentti Jyrki Paaskoski (Savonlinna 375 v) ja höyrylaivojen asiantuntija Esko Pakkanen (Luotsilaiva Saimaa), ja Ville Vilén, joka on ansiokkaasti tutkinut ja kirjoittanut Savonlinnan entisestä rakennuskannasta ja sen toteuttajista. 

Vuonna 2012, oopperajuhlien 100 v juhlavuoden lounaalla asiantuntijat, professorit Pentti Savolainen ja Anne Sivuoja (Sibelius akatemia) kertoivat Oopperajuhlien alkutaipaleesta. Oopperajuhlat itse järjesti ilmaisen esitelmätilaisuuden samasta aiheesta ja samojen esitelmöitsijöiden kanssa, mutta Pässinpeijaiset maksullisena lounastilaisuutena veti moninkertaisen yleisön. 

Vuonna 2015 prof. Jussi Lappalainen kertoi Kustaan sodasta ja vuoden 2016 tilaisuuden jälkeen perustettiin Tykkipursiyhdistys ry jatkamaan Pyhän Olavin Killan henkiin herättämän tykkijollan replikan aikaansaamiseksi tehtyä työtä. 

2019 Pyhän Olavin kulttuurireitin edistämiseksi järjestettiin yleinen ja ilmainen tapahtumapäivä Riihisaaressa. Tilaisuudessa esiteltiin suunnitelmaa Pyhä Olavin kulttuurireitistä ja tilaisuuteen osallistui kymmenkunta yhdistystä tai toimijaa Savonlinnan seudulta. Pari kertaa on kokoonnuttu myös Saima-kahvilan pihalla. 2022 teemana oli Killan edesmenneen kunniapuheenjohtajan Pentti Salervon elämäntyö. Hänen johdollaan Kilta kampanjoi mm. Linnankadun ja muiden puutalojen säilyttämisen puolesta. Sen ansiosta mm. Saima-talo ja Kalliolinna ovat pystyssä ja nykyisessä käytössään. 

Olavin päivän lammaslounaan muoto on vaihdellut muhennoksesta ja paistista lammaskaaliin, jonka puolestapuhujana ja myös käytännön kehittäjänä kunnostautui Killan edesmennyt jäsen Ilmari Kosonen. Hän mm. toteutti onnistuneesti lammaskaalipizzan

Koronavuotena 2021 Pässinpeijaisten sijaan Pyhän Olavin Kilta ry isännöi ”Kulttuurikonttia” Satamapuistossa otsikolla ”Pyhän Olavin Kilta ja ystävät”.  Mukana oli myös Tykkipursiyhdistys ry:n ja sen uusi, 1700-luvun replikatykki ”Duncker”. Jo aamun avauksessa kuultiin prof. (emeritus) Timo Vihavaisen ajatuksia Suvorov-hankkeesta ja historian elävöittämisestä. Päivien mittaan värvättiin myös uusia tykkimiehiä Saimaan laivaston tykistöön. Killan jäsenet esittelivät Pyhän Olavin kulttuurireitin tilannetta Savonlinnan seudulla ja kertoivat tulevista hankkeista sekä myivät Saimaa-tuotteita Saimaamme-muistomerkin tukemiseksi. Historian harrastajille riitti seuraa ja mm. Ville Vilen oli paikalla jutustelemassa Savonlinnan vanhojen talojen vaiheista.

2023 Wanhalla Kasinolla Pässinpeijaisissa Susanna Peura kertoi Kylpyläelämästä Onnellisten saarilla ja historioitsija Aaro Söderlund esitelmöi aiheesta ”Olavi Pyhän elämä - ja hieman Harald Hirmuisenkin” liittyen Pyhän Olavin kulttuurireittiin. Aaro myös luovutti Suomen Olavinreitit ry:n myöntämän ”Olavin kirveen” Timo Auviselle tunnustuksena Pyhän Olavin kulttuurireitin edistämiseksi tehdystä työstä. Lopuksi Maiju Vaahtoluoto esiintyi Aino Acktèn roolissa. 2024 Wanhalla Kasinolla Ville Vilén kertoi Kustaa Laukkasesta, Savonlinnan vanhoista taloista, niiden tekijöistä ja asukkaista. Lounaan jälkeen torilla kerrottiin yleisölle Killan toiminnasta ja Aino Ackté (Päivi Pylvänäinen) ja Oskar Merikanto (Hannu Salmenkivi) esiintyivät. 2025 Pässinpeijaisia ei pidetty, sillä voimavarat käytettiin Olavinlinnan piiritys 1788-tapahtumaan syyskuun alussa.

13. Pyhän Olavin kulttuurireitti

Pyhän Olavin kulttuurireitti -hanke oli osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Tavoite oli koota toimijoiden verkosto Pyhän Olavin pyhiinvaellus- ja kulttuurireitin aikaansaamiseksi Suomeen. Suomi ratifioi Euroopan Neuvoston kulttuurireitti-sopimuksen vuonna 2017 ja sen mukaan kulttuurireitin tulee ulottua vähintään kolmeen maahan. Työtä alustaneiden Turun yliopiston ja Suomen Olavinreitit ry:n Savonlinnassa 2017 järjestämän seminaarin tuloksena POK ry ryhtyi edistämään Pyhän Olavin mannerreittiä, jonka suomalainen alkupiste on Olavinlinna ja päätepiste Nauvo. Siitä eteenpäin reitti jatkuu Pyhän Olavin Merireittinä Ahvenanmeren yli Ruotsiin ja siitä edelleen Trondheimiin, jossa on mm. Pyhän Olavin hauta. Olavinlinna ja siihen liittyvät kulttuuri- ja perinnearvot täyttävät hyvin Euroopan kulttuurireittien liittymisvaatimukset, mutta koko maan lävitse kulkevan reitin luonti ja ylläpito osoittautui käytännössä liian haasteellisiksi.  

Vuosien mittaan on POK ry ollut mukana järjestämässä tai tuottamassa aiheeseen liittyviä osahankkeita, seminaareja, julkaisuja, kehittämistilaisuuksia ja tapahtumia mm. Savonlinnan seurakunnan ja Olavinlinnan kanssa. Kaksi seminaaria pidettiin Savonlinnassa vuosina 2017 ja 2019. Killan edustajia on osallistunut kokouksiin ja seminaareihin Turussa ja Susanna Peura, Susanna Niiranen sekä Aija Laukkanen ovat tulleet valituksi Suomen Olavinreitit ry:n luottamustoimiin. Pyhän Olavin kulttuurireittiin liittymisen ehtoja ja vaatimuksia on saatu muokattua, ja mahdollisuus liittyä mukaan on nyt kiinni Savonlinnan seudun toimijoista ja erityisesti Suomen Kansallismuseosta. Yrityksistä huolimatta Savonlinnan kaupunkia ja Kansallismuseota ei ole saatu kiinnostumaan aiheesta, vaikka Olavinlinnan olisi selkeästi liittymisen suurin hyödynsaaja kaupungin ohella.

Kirkko ja seurakunnat järjestivät koemielessä vuonna 2020 Viestipyhiinvaelluksen Savonlinnasta Turkuun Pyhän Olavin mannerreitillä. Vaeltajien lähtötilaisuus oli Riihisaaressa ja vaelluksen päätöstilaisuus Turun Tuomikirkossa, jossa arkkipiispa Tapio Luoma piti messun ja Timo Auvinen luki Mikkelin hiippakunnan piispan Seppo Häkkisen lähettämän viestin, joka oli kulkenut lukuisien pyhiinvaeltajien viemänä läpi maan. Tilaisuudessa oli Killan tukena myös dosentti Osmo Pekonen.  Pyhiinvaellukset saivat paljon julkisuutta, mutta kiinnostus hiipui, koska vastaavia tuottajia ja reittien ylläpitäjiä ei löytynyt. Uusia reittejä ja lyhyitä vaelluksia toteutetaan kuitenkin eri puolilla Suomea.

Ajatus pyhiinvaellusreitistä poiki myös Savonlinnan seudulla muutamia paikallisia vaelluksia mm. kirkkoveneillä, mutta yhteistyötä suunniteltujen toimijoiden (Suomen kansallismuseo, Savonlinnan seurakunta, Pyhät Polut ry, Olavin Retkeilijät ry ym.) ei toistaiseksi ole saatu käytiin. 

Malliksi toteutettiin muutama Pyhän Olavin soutuvaellus tavoitteena luoda Savonlinnan seudulle Pyhän Olavin vaellus-, pyöräily- ja soutureitistö. Puuhamiehinä olivat kokeneet soutujärjestäjät Paavo Immonen ja Reino Eerikäinen Sulkavalta. Pyhät Polut ry oli tuottaja ja Kilta liittyi mukaan Pyhän Olavin kulttuurireitin kehittäjänä. Konseptille ei kuitenkaan ole saatu ammattilaista tuottajaa. 

Onnistuneen Olavinlinnan piiritys 1788-tapahtuman jälkeen ajatus Olavinlinnan ja Savonlinnan liittymiseksi Pyhän Olavin reittiin on virinnyt uudestaan, ja tähtäimessä on vuosi 2030, jolloin Pyhän Olavin kuolemasta on kulunut 1000 vuotta.

https://www.pyhanolavinmannerreitti.fi/

https://pyhanolavinkilta.blogspot.com/p/pyhan-olavin-kulttuurireitti.html

14. Suvorov Routes CBC-hanke

Jo vuosia oli toivottu ja keskusteltu Itä-Suomen rajaseudun elämää 1700–luvulla esittelevän hankkeen aikaansaamisesta. Itä-Suomen yliopiston yrityksen jälkeen uusi mahdollisuus tähän avautui 2019 Etelä-Karjalan kanssa toteutettavassa Suvorov-hankkeessa Kaakkois-Suomen ja Venäjällä Leningrad oblastin alueilla. Suomessa reitin kohteina olivat Suvorovin kanavat Saimaalla sekä Kaakkois-Suomen linnoitukset, joiden rakentamiseen Aleksander Suvorov on osallistunut.

Tavoitteena oli tarjota alueen asukkaille ja matkailijoille mahdollisuus tutustua historiallisiin tapahtumiin ja olla mukana niiden toteuttamisessa. Uuden tarjonnan toivottiin edistävän alueiden hyvinvointia, taloudellista kestävyyttä ja rajoja ylittävää yhteistyötä. 

Hanke rahoitettiin EU:n CBC ohjelmasta ja kokonaisbudjetti oli 1,250 000 e, joka meni suoraan sanoen hukkaan.

Hankkeen päätoteuttajaksi valikoitui Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö, joka edusti useita Etelä-Karjalan kuntia ml. Lappeenranta ja Imatra, sekä Etelä-Savon puolelta vain Puumalan kunta, joka painotti kokonaisuuden Etelä-Karjalan puolelle. POK ry yritti saada Museovirastoa mukaan vaikka vain nimellisesti, mutta turhaan. Kilta ja Tykkipursiyhdistys ry esittivät hankkeen tavoitteeksi itäsuomalaista verkostoa ja tuottajaa, jotka voisivat järjestää erilaisia rajaseutuun liittyviä tapahtumia ja tuotteita eri paikkakunnilla, ja saada niistä pysyvä toimintamalli vuosittain toistuvalle tapahtumaketjulle. 

Koko Suvorov hanke läksi alusta lähtien kyseenalaisille urille ja monet keskustelut sekä suunnitelmat jäivät tehottomiksi ja toteutumatta. Paljon oli myös silkkaa epäonnea. Hankkeen hallinnojilla ja johdolla oli liian vähäinen matkailun liiketoiminnan sekä historiakulttuurin käsitys. Hanketoimien toteuttaminen kilpailutuksien jälkeen meni toimijoille ja konsulteille, joilla monilla oli sama heikkous. Hankkeen aikana kokeiltiin mm. erilaisia koulutus-, ruoka-, opastus- ja viihdetuotteita (mm. Suvorov bändi ja Suvorov burgeri), joilla ei ollut mahdollisuuksia toimia kannattavasti ilman tukea hankerahoituksen jälkeen. Hankepäällikkö sairastui pidemmäksi aikaa ja korona karsi pois venäläisen yhteistyön, jonka Ukrainan sota sitten lopullisesti tuhosi.

Savonlinnassa järjestettiin hankkeen tuella yksi illallinen Olavinlinnassa, yksi opastus sekä tapahtuma Laitaatsillan taistelun muistomerkillä yhdessä Savonlinnan oppaiden, Tykkipursiyhdistyksen ja Rautpohjan Tykkikerhon kanssa. Hankkeen lähes ainoat käyttökelpoiset tuotokset olivat ”Suvorovin kanavat ja linnoitukset”-ohjelmasarja televisoissa, ja suunnitelma Olavinlinnan piiritys 1788-tapahtumaksi, joka toteutettiin onnistuneesti vuonna 2025 Pyhän Olavin Killan tuottamana.

15. Erik Laxman Society

Erik Laxman (1737-1796) oli Savonlinnassa syntynyt luonnontutkija, joka työskenteli Venäjän Keisarillisen Tiedeakatemian professorina ja valtion mineralogisena tutkimusmatkailijana Siperiassa. Laxman oli kirjeenvaihdossa ruotsalaisen Carl von Linnén kanssa ja oli valistuksen ajan hengessä uranuurtaja monille tieteenaloilla. Erik Laxmanin poika Adam matkusti venäläisen retkikunnan johtajana Japaniin, jossa Laxmanit ovat hyvin tunnettuja. Jo vuosien ajan Laxmanin elämää on kartoitettu savonlinnalaisten toimesta.  Kaupunkiin on pystytetty Laxmanin muistokivi, maalautettu Erik Laxmanin muotokuva ja järjestetty useita seminaareja ja muita tilaisuuksia yhteystyössä mm. Japanin suurlähetystön kanssa.

Pyhän Olavin Kilta aloitti 2020-luvun vaihteessa Erik Laxmanin perinnön vaalimiseksi ja tunnettuuden lisäämiseksi tähtäävän hankkeen, joka johti Erik Laxman-aiheisen sivuston ja kansainvälisen Erik Laxman-seuran perustamiseen 16.2.2024 (International Erik Laxman Society).

Seura toimii Pyhän Olavin Killan alaosastona vaalien Laxmanin perintöä ja yhdistäen hänestä kiinnostuneet henkilöt ympäri maailman. Seuran käynnistämisen kantavana voimana on ollut oopperalaulaja Chieko Okabe-Silvasti, joka on luonut yhteyksiä Savonlinnan, Suomen ja Japanin välille. Näin on saatu lisää tietoa isä ja poika Laxmanin suhteista Japaniin. Sivuston taustavoimina ovat olleet pitkään Erik Laxmania tutkinut Lis. Juhani Heiska, Laxmania Japanin näkökulmasta tutkinut FM Chikage Konishi-Räsänen sekä maantieteen historian tutkija FT Pellervo Kokkonen.

https://www.laxman.academy/fi/etusivu/

 16. Killan 90. ja 100. juhlavuodet 2014 ja 2024

Killan 90-vuotisjuhla järjestettiin 29.10.2014 Olavinlinnassa vastaanoton, esitelmän ja buffet-illallisen muodossa. Täysi Kuninkaansali kuunteli lumoutuneena dosentti Osmo Pekosen juhlaesitelmän aiheesta Pyhä Olavi, Norjan ikuinen kuningas. Se oli Osmon ensimmäinen kosketus Kiltaan, ja myöhemmin hänen asiantuntemustaan ja innostustaan saatiin hyödyntää monissa projekteissa ja tilaisuuksissa. Toinen illan kohokohta oli kunniapuheenjohtajan Pentti Salervon juhlapuhe illallisella. Pentti oli Killan pitkäaikainen puheenjohtaja, jonka työ Linnakadun puutalojen pelastamiseksi oli Killan yksi merkittävimmistä saavutuksista.

Juhlavuoden kunniaksi Kilta lahjoitti Olavinlinnalle ja Riihisaaren museolle kullekin 500 e arvoisen lahjan. Museo sai suuren television näyttelytarkoituksiin ja Olavinlinna käytti rahat Pyhän Olavin pienoispatsaan 3D tulostukseen. Patsas on esillä Olavinlinnan näyttelyssä Vesiportin Bastionin ja Pienen Linnapihan välisen käytävän varrella.

Lähes kaikki Killan vuoden 2024 tapahtumat liittyvät sen 100-vuotisen taipaleen juhlistamiseen. 

Ensimmäisenä tapahtuma oli Talvisodan Savonlinnan pommituksen 84. vuosipäivänä 29.2.2024 järjestetty kävelyopastus aiheesta "Savonlinnan sodat 1475-1944". Opastukselle osallistui ennätysmäärä 113 osallistujaa. 

Jäsenhankintaa ja paikallishistoriaa edistettiin kaupunkirastien muodossa kauppatorilla kesänavaustapahtumassa yhteistyössä Savonlinnan oppaat ry:n kanssa. Olavinlinnan piiritys 1788 -tapahtuman kenraaliharjoitus, Sulkavan taistelu 1789, pidettiin 6.7.2024 Sulkavan soutustadionilla. Tapahtuma järjestettiin Tykkipursiyhdistyksen johdolla POK:n ollessa taustavoimissa ja tiedotuksessa mukana.

"Savonlinnan rakentaja" Kustaa Laukkasen muistotaulu julkistettiin 19.8.2024 Puistokatu 1:n viereisessä puistossa osana Pyhän Olavin Killan 100-juhlavuoden kulttuuritekoja. Killan vpj. Ja tauluidean isä Kari Kärkkäinen oli tyytyväinen, kun hieman historian hämäriinkin jääneen rakennusmestari Kustaa Laukkasen iso työpanos Savonlinnan merkittävänä rakentajana pääsee nyt esille muistotaulun muodossa. Taulun pystytyksestä huolehti Savonlinnan kaupungin puisto-osasto kaupunginpuutarhuri Raili Auravan ja puutarhuri Teppo Luumin johdolla.

Pyhän Olavin Kilta ja Riihisaaren museo tarjosivat 12-17 vuotiaille nuorille historiateemaisen risteilyn tervahöyry Mikolla Olavin päivänä 29. heinäkuuta.

Wanhan Kasinon Pässinpeijaisten ohjelman suunnittelijana, organisaattorina sekä tapahtuman seremoniamestarina toimi Kari Kärkkäinen. Musiikkiesitykset Aino Acktén ja Oskar Merikannon rooleissa toteuttivat Päivi Pylvänäinen ja Hannu Salmenkivi. Luennon Kustaa Laukkasesta piti Ville Vilen ja Laukkasten sukuseuraa edusti Heikki Laukkanen. Lammaslounaan jälkeen esiintyjät ja Killan edustajat kävivät tervehtimässä myös toriyleisöä.

4.10.2024-6.1.2026 Riihisaaren ”Pyhän Olavin Kilta 100 vuotta”-näyttely kertoi juhlavuottaan viettävästä savonlinnalaisesta paikallisyhdistyksestä. Se esitteli myös ennen kaikkea yhdistyksen aikanaan keräämää runsasta esinekokoelmaa, joka on Savonlinnan museon perusta. Kilta on ollut museotoiminnan uranuurtaja Olavinlinnassa jo 1930-luvulla, ja se oli merkittävässä roolissa Savonlinnan maakuntamuseon perustamisessa 1984. Määrällisesti eniten kokoelmaa ovat kartuttaneet nimineuvos Kaarlo Hämäläinen Sulkavalta sekä Kerimäen nimismies Heikki Häyrynen eli "Romu-Heikki”, jotka heidätkin näyttelyssä esitellään. Näyttelyyn on koottu lähes 200 aitoa, käytössä ollutta tavaraa Pyhän Olavin Killan kokoelmasta.

Kilta perustettiin valmistelemaan Olavinlinnan 450-vuotisjuhlaa ja se vietti juhlapäiväänsä perustamisensa satavuotispäivänä 28.10.2024 Riihisaaren museossa conviviumin eli yhteiselon merkeissä. Museoon oli koko päivän vapaa pääsy ja Pyhän Olavin Kilta 100-vuotta -näyttelyyn tutustuttiin näyttelyn kokoajien eli museoamanuenssi Anssi Taskisen, kunniapuheenjohtaja Timo Auvisen, pj. Kristian Liljeströmin ja varapj. Kari Kärkkäisen opastuksella sekä muidenkin osallistujien tarinoiden höystämänä. Museonjohtaja Nikke Kaartinen kutsui kauniisti museokävijöitä museon ystäviksi ja POK on myös kirjaimellisesti museon ystäväyhdistys. Timo Auvinen muistutti yhteisöllisyyden tärkeydestä kulttuuriperintöasioissa sekä esitteli Saimaan laivatyön muistomerkkitoimikunnan lahjoituksen Riihisaaren museolle. Laivatyön muistomerkki ei valitettavasti vielä toteutunut, mutta kerätyt varat (yli 4000 €) menevät silti oikeaan tarkoitukseen eli museolaivojen ylläpitämiseksi. Lopuksi Killan hallituksen jäsen, dosentti Susanna Niiranen luennoi aiheesta "Miten historiallinen muisto syntyy? Esitelmässä käsiteltiin historiakulttuurin erilaisia ilmenemis- ja hyödyntämismuotoja. 

Pyhän Olavin Kilta juhli 100-vuotista toimintaansa Olavinlinnassa 30.11. 2024 kutsu- ja jäsentilaisuutena. Illallisen lomassa ohjelmassa oli lämminhenkisiä kohtaamisia, muistoja, tervehdyksiä, musiikkia, puheita ja yllätyksiäkin - paljolti 1920-luvun hengessä, sillä perustettiinhan Kilta Savonlinnassa vuonna 1924. Juhlia valmisteli toimikunta, johon kuuluivat Kristian Liljeström, Kari Kärkkäinen, Timo Auvinen, Susanna Peura, Susanna Niiranen, Timo Vihavainen, Merja Leppänen, Aija Laukkanen, Anu Liljeström, Pekka Hintsanen ja Pellervo Kokkonen. Toimikunta kokoontui useita kertoja vuoden 2024 aikana. 

Juhlaillan ohjelmaan kuului aluksi tervehdysten vastaanotto, fanfaari ja Pyhän Olavin tervehdys. Killan historiaa valaisi Timo Auvinen ja juhlapuheen piti dosentti Jussi Nuorteva, Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien emerituskansleri. Musiikista huolehtivat Päivi Pylvänäinen ja Savonlinna kvartetti. Juhlissa oli mukana myös Tykkipursiyhdistyksen kunniavartiosto.

Juhlaillallinen oli Kuninkaansalissa ja illan mittaan 1920-lukua edustivat roolihenkilöinä mm. Aino Ackté, Hänen Kuninkaallinen korkeutensa Ruotsin kuningas Kustaa V, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eetu Kekomäki, arkkitehti Sune Maconi, nimineuvos Hämäläinen ja nimismies Heikki Häyrynen sekä pormestari Kaarle Hilapuu. Vierailla oli mahdollisuus otattaa muotokuvansa Tottin kamarissa ja Kellotornin pohjakerroksessa esillä kuvia Pyhän Olavin Killan historiasta. Illan aikana oli myös mahdollisuus osallistua historia-aiheiseen leikkimieliseen tietovisaan.

Ilta päättyi Keskushallissa yhteisesti laulettuun Savolaisen lauluun. Juhliin osallistui 83 vierasta ja esiintyjät ym. mukaan lukien juhlassa oli 100 osallistujaa. Vieraiden kommenttien mukaan juhla oli yksi kaikkien aikojen parhaiten valmisteltuja juhlia. Tämä oli odotettavissa, sillä järjestelyihin todella panostettiin ja käsikirjoituksia sekä puvustoa viriteltiin viimeisen päälle.

Oli sääli, että laajempaa vierasjoukkoa ei ollut mahdollista kutsua nauttimaan juhlallisuuksista, mutta monet illan hahmoista tulevat varmasti esiintymään tulevissa Killan tilaisuuksissa. Kilta sai arvoisensa 100-vuotisjuhlan.

17. ”Olavinlinnan piiritys 1788”-tapahtuma 4-7.9.2025 

Olavinlinnan 550 v juhlavuoden 2025 merkkitapahtuma "Olavinlinnan piiritys 1788" oli tarkoitettu sekä yleisölle että asiantuntijoille. Tavoite on monipuolisesti kertoa ja elävöittää koko Itä-Suomen rajaseudun historiaa alueellisella ja pohjoismaisella tasolla. Olavinlinnan piiritys 1788 oli linnan viimeinen sotatapahtuma.

Pääjärjestäjinä olivat Pyhän Olavin Kilta ja Tykkipursiyhdistys ja mukana keskeisesti olivat Rautpohjan tykkikerho, Oravais Historiska Förening, Uudenmaan Karoliinit, Västgöta Gustavianer Ruotsista, Satakunnan asehistoriallinen seura, Porin Henkikomppania, Sociéte Helsinki, Napuen mamsellit, Riihisaaren museo, Savonlinnan kaupunki, Suomen Kansallismuseo, Savonlinnan Oppaat, Linnalan opisto ja useita muita yhteisöjä. Historian harrastajat ympäri Suomea ja Ruotsista toteuttivat ohjelman Olavinlinnassa ja sen ympäristössä.

Syystulet-tapahtuma, jonka tuottaa Kolomonen ry, toimi koko viikonlopun ”raamina” ja vanhan ajan markkinat sekä muu ohjelma olivat merkittävä osa kokonaisuutta. 

Olavinlinnan piiritys 1788 ohjelma oli mittava:

• Riihisaaren museon näyttely ”Sota Savossa 1788–1790” kesä-syyskuu 2025

• 5.9.2025 Riihisaaressa tieteellinen seminaari ”Olavinlinna 550 vuotta”, jonka koostivat prof. (emeritus) Timo Vihavainen ja professori Jussi Nuorteva, entinen Kansallisarkiston pääjohtaja. 

• 6.9.2025 1700-luvun sotilasleiri, paraati, Hornetin ylilento, äkseerausta, taistelunäytös Olavinlinnan piirityksestä, vanhan ajan markkinat (Syystulien järjestämä), 1700-luvun muotinäytös ja juhlat linnassa. Osallistujia oli n.150 aikakauden asuissa, kuusi tykkiä, n 40 muskettia, tykkijolla, vanhan ajan markkinat ym.  Kutsuvieraita oli n. 15, avustajia oli n. 40 ja yleisöä oli arviolta n. 6000 h. Osallistujille tarjottiin Marttojen valmistamaa lammaskaalia ja oppaiden pullakahvit.

• 7.9.2032 tehtiin opastettuja käyntejä Kustaan sodan muistomerkeille Savonlinnassa, Rantasalmella ja Sulkavalla. Parkumäen taistelun muistomerkillä järjestettiin seremonia yhdessä Rantasalmen kunnan kanssa.

Alun perin suunnitelma tehtiin Suvorov-hankkeen loppunäytökseksi, mutta hankerahat oli jo jaettu muille. Toinen yritys 2023 peruttiin Ukrainan sodan vuoksi. Tuolloin harrastajien keskuudessa päätettiin toteuttaa tapahtuma Olavinlinnan juhlavuotena. Toiveena oli saada Bernadotte-suvun edustaja Savonlinnaan, koska 100 vuotta sitten kuningas Kustaa V, prinssi Wilhelm ja presidentti Relander vierailivat Olavinlinnan 450-vuotisjuhlassa ja he liittyivät Pyhän Olavin Killan elinikäisiksi jäseniksi. 

Hyvissä ajoin, lokakuussa 2023, Kilta esitti yhteistyösuunnitelman Kansallismuseon ja Savonlinnan kaupungin edustajille. Kumpikaan ei osoittanut suurempaa mielenkiintoa asiaan, Killan useista yrityksistä huolimatta. Kaupunki jätti koko juhlavuoden ohjelman Kansallismuseon vastuulle, jolla taas valtion säästöohjelman vuoksi ei ollut rahaa, eikä muutenkaan yhteistyöhalua. Kilta sai tukea myös Tukholmasta suurlähettiläs Maimo Henrikssonilta, mutta silläkään ei ollut toivottua vaikutusta. Ilmeni, että Kansallismuseolla oli myös samankaltaisia suunnitelmia juhlakesän varalle, mutta yhteistyön halua ei löytynyt. Joulun 2024 alla todettiin, että kutsujen osalta oltiin jo liian myöhässä, ja näin tapahtuman tuottamisvastuu jäi Killalle, Tykkipursiyhdistykselle ja muille harrastajille sekä kulttuuritoimijoille. Kustannusarvio nousi lopulta reilusti yli 50 000 euroon, josta n. neljännes katettiin paikallisesti Savonlinnan kaupungin ja alueen yrityksien tuella. 

Syksyllä 2024, Killan 100 v juhlien yhteydessä Kilta sai järjestelyihin mukaan Jussi Nuortevan, entisen Kansallisarkiston pääjohtajan. Hänen osaamisensa, kokemuksensa ja verkostonsa tuella suunnitelmaan saatiin lisää vahvaa sisältöä ja myönteisiä rahoituspäätöksiä mm. eri säätiöiltä. Kustannusarvio tuplaantui alkuperäisestä ja ohjelmaan lisättiin mm. Riihisaaren museon näyttely ”Sota Savossa 1788-1790”. Kesän kynnyksellä 2025, muutama kuukausi ennen tapahtumaa, kaupunki liittyi yhteistyöhön ja myös Suomen Kansallismuseon edustajat kutsuttiin mukaan.

Seminaari varattiin täyteen hetkessä ja se striimattiin verkkoon. Luennoitsijat olivat historiantutkimuksen koko maan parhaita konkareita, ml. professorit Kustaa Hj. Vilkuna, Tuomas Heikkilä, Jukka Korpela ja dosentit Susanna Niiranen, Olli Matikainen, Anu Koskivirta-Karonen, Jyrki Paaskoski ja tietysti prof. Timo Vihavainen sekä  prof. Jussi Nuorteva. Olavinlinnasta puhuivat ylijohtaja Elina Anttila ja intendentti Jouni Marjamäki.

Paikalle oli kutsuttu myös Tott-suvun edustaja Åke Thott ja von Stedingk-suvun edustaja Joachim von Stedingk Ruotsista, Tanskan asiainhoitaja Maja Elkjaer Frank, Tammenlehvän perinnesäätiön Timo Laitinen ja prikaatikenraali Aki Puustinen Ilmavoimista. 

Taistelunäytöksen avauksena Ilmavoimien Hornet suoritti ylilennon ja kaikki historiallisiin asuihin sonnustautuneet osallistuivat juhlaparaatiin. Koko tapahtuma ja erityisesti sen taistelunäytös ja saivat osallistujien, yleisön ja paikallisen median yksimielisen arvostuksen ja kiitokset. 

Tapahtumakokonaisuus onnistui yli odotusten ja herätti Savonlinnassa laajan keskustelun historian elävöittämisen vetovoimasta seutukunnan hyväksi myös tulevaisuudessa. Valitettavasti sinänsä erinomaisia tiedotteita ja viestintää ei saatu läpi valtakunnan medioissa. Juuri viestinnän tukena Suomen kansallismuseon ja Savonlinnan kaupungin roolit olisivat olleet ratkaisevan tarpeellisia. Tapahtuman jälkitoimet jäivät vähäisiksi ja mm. Suomen kansallismuseosta ei tapahtuman jälkeen ole tullut minkäänlaista yhteydenottoa puhumattakaan ehdotusta jatkokeskusteluista.

Vs. kaupunginjohtaja kutsui tapahtuman järjestäjät keskustelemaan jatkosuunnitelmista tulevia vuosia varten. Kilta esitti idean toimintamallista, mutta se näyttää jääneen vastuuvirkamiesten pöydälle. Edellinen kaupunginjohtaja tuki Killan ehdotusta, ja uusi vs. kaupunginjohtaja kertoi lehtihaastattelussa arvostavansa Savonlinnan luontoa ja historiaa, joten toivoa pidetään yllä. Vuonna 2030 tulee kuluneeksi 1000 vuotta Pyhän Olavin kuolemasta. Siihen liittyviä tapahtumia on jo suunnitteilla eri puolilla Pohjolaa. Suomen valtakunnalliseen työryhmään täytyy ehdottomasti saada Savonlinnan oma, historiaa tunteva ja arvosta edustaja. Kukaan muu ei pidä siellä Savonlinnan asiaa esillä

https://pyhanolavinkilta.blogspot.com/p/olavinlinnan-piiritys-1788.html

 Timo Auvinen

04052026 versio


päivitetty 9.5.2026 KL